Yhteiskunnallisena yrityksenä toimiva osuuskunta asettaa ensisijaiseksi tavoitteekseen mitattavan yhteiskunnallisen vaikutuksen. Tämä poikkeaa tavanomaisesta osuuskunnan jäsenpalvelulähtöisyydestä: strategia, talous ja varojen käyttö johdetaan ensisijaisesti yhteiskunnallisesta päämäärästä; taloudellinen tulos on keino päämäärän toteuttamiseen.
Päämäärä ja kohderakenne
Vaikuttavuus voi olla paikallisyhteisölähtöistä, kohdistua tiettyyn ryhmään (esim. nuoret, maahanmuuttajat, ikäihmiset) tai liittyä yleisiin tavoitteisiin, kuten kiertotalouteen, lähiruokaan tai hyvinvointiin.
Säännöt, voitonjako ja ohjaus
Säännöissä kirjataan yhteiskunnallinen päämäärä ja rajoitettu voitonjako, jotta varmistetaan ylijäämän kohdentaminen pääosin tarkoituksen edistämiseen. Yhteiskunnallisen päämäärän myötä osuuskunnalle syntyy osuuskuntalain olettamasta poikkeava ns. muu toiminnan tarkoitus, jolloin varojenjaosta on määrättävä säännöissä ylijäämänjakoa laajemminkin. Yhteiskunnallisen osuuskunnan toimintaa ohjaa ensisijaisesti sen yhteiskunnallinen päämäärä, mutta päämäärään päästäkseen sen liiketoiminnan tulee olla voitollista.
Esimerkkejä mittareista:
- palvelujen saavutettavuus tai käyttäjämäärät, muutos hyvinvoinnissa
- työllistymisaste/työpäivät kohderyhmässä
- ympäristövaikutukset (esim. CO₂‑säästöt)
Vaihdantamuoto ja kumppanuudet
Liiketoiminta- ja ansaintamalleja voi olla erilaisia. Lähtökohtana on harjoittaa liiketoimintaa, mutta maksava asiakas voi olla eri kuin käyttäjäasiakas. Lisäksi samalla palvelulla voi olla eri hinnat eri kohderyhmille, jolloin ns. normaalisti hinnoiteltujen palveluiden tuotoilla voidaan subventoida heikomman maksukyvyn omaavien asiakkaiden palveluita.
Hyödyt ja huomiot
Hyödyt: legitimiteetti ja sitouttavuus jäsenissä ja sidosryhmissä, mahdollisuus hyödyntää statusta markkinoinnissa.
Huomioitavaa: taloudellisen kestävyyden varmistaminen pitkällä aikavälillä ja vaikuttavuuden osoittaminen
Esimerkki
Uudenmaan Ruoka osuuskunta (tuottaja–kuluttajaosuuskunta).
Osuuskunta kokoaa tuottajat ja kuluttajat samaan palveluun, lyhentää ruokaketjua ja tarjoaa läpinäkyvän ostokanavan sekä sujuvan logistiikan. Tulovirrat muodostuvat jäsenmaksuista sekä palvelu- ja provisiomaksuista; arvo syntyy tuottajille näkyvyydestä ja markkinoillepääsystä, kuluttajille laadusta ja jäljitettävyydestä. Vaikuttavuutta mitataan esimerkiksi reilun hinnoittelun, paikallisuuden ja ympäristöhyötyjen kautta.