Osuuskunnan perustajan opas

Säännöt selkeiksi (osuuskunnan mallisäännöt)

Osuuskunnalla on oltava säännöt, joita osuuskunnan on toiminnassaan lain ohella noudatettava. Osuuskunnan perustajien on sovittava sääntöjen sisällöstä ja liitettävä ne osuuskunnan perustamissopimukseen sekä toimitettava ne kaupparekisteriin yhdessä perustamissopimuksen kanssa, kun osuuskunta rekisteröidään.

Vesiosuuskunnille tarkoitetut mallisäännöt löydät tästä. (HUOM. muiden osuuskuntien mallisäännöt ovat tällä sivulla mustapohjaisina.)

Osuuskuntalain 3 luvun 3 §:ssä on määräykset sääntöihin sisällytettävistä pakollisista määräyksistä. Osuuskunnan säännöissä on aina mainittava:

  1. osuuskunnan toiminimi
  2. osuuskunnan kotipaikkana oleva Suomen kunta
  3. osuuskunnan toimiala

Osuuskuntalain säännökset ovat suurelta osin tahdonvaltaisia, mikä tarkoittaa sitä, että osuuskunnan säännöissä voidaan asiasta määrätä toisin. Osuuskuntalain 1 luvun 9 §:n mukaan jäsenet voivat säännöissä määrätä osuuskunnan toiminnasta. Sääntöihin ei voi ottaa määräystä, joka on osuuskuntalain tai muun lain pakottavan säännöksen vastainen. Pakottavia lain määräyksiä ovat lähinnä jäsenten tai velkojien suojaksi tarkoitetut lain määräykset. Esimerkkinä voidaan mainita jäsenen erottamista koskevat määräykset, määräenemmistöpäätöksiä koskevat määräykset sekä varojen jakoa koskeva lain määräykset.

Jos osuuskunnan säännöt ovat osuuskuntalain vähimmäissisällön mukaiset minimisäännöt, osuuskunnan toimintaan sovelletaan mm. seuraavia osuuskuntalain määräyksiä:

  1. Osuuskunnan palveluja voivat käyttää vain jäsenet,
  2. Osuudet ovat nimellisarvottomia, osuudesta maksettavan merkintähinnan määrää osuuskunnan kokous tai hallitus
  3. Kaikki osuudet tuovat yhtäläiset taloudelliset oikeudet
  4. Osuuskunta ei voi jakaa ylijäämää (myöskään rahastokorotus ei ole mahdollinen),
  5. Hallitus valitaan toistaiseksi. Siihen voidaan valita vähintään yksi ja enintään viisi jäsentä. Jos hallitukseen valitaan vähemmän kuin kolme jäsentä, on lisäksi valittava vähintään yksi varajäsen
  6. Hallitus edustaa osuuskuntaa. Toimitusjohtaja voi edustaa asioissa, jotka osuuskuntalain mukaan kuuluvat toimitusjohtajan toimivaltaan, jos osuuskunnalla on toimitusjohtaja.
  7. Osuuskuntaan valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varamies, mikäli tilintarkastuslaki edellyttää tilintarkastajan valintaa. Tilintarkastajan toimikausi päättyy uuden valintaan
  8. Jos tilintarkastuslain mukaan osuuskuntaan ei tarvitse valita tilintarkastajaa, osuuskunnalle on valittava toiminnantarkastaja ja toiminnantarkastajan sijainen
  9. Osuuskunnan purkautuessa osuuskunnan nettovarat jaetaan jäsenten lukumäärän perusteella.

Säännöillä voidaan räätälöidä osuuskunta parhaiten palvelemaan osuuskunnan ja sen jäsenten tarpeita. Minimivaatimukset täyttävät säännöt eivät useimmiten ole riittävät. Käytännössä osuuskuntaa perustettaessa ei koskaan kannata tyytyä osuuskuntalain minimivaatimukset täyttäviin sääntöihin. Keskeisimmät lähes poikkeuksetta sääntöihin otettavat, osuuskuntalain olettamasäännöksistä poikkeavat määräykset koskevat ylijäämän jakoa, osuuskunnan palveluiden tarjoamista myös muille kuin jäsenille sekä osuuskunnan edustamista. Näitä koskevien sääntömääräysten poisjättäminen täytyy olla perusteltua ja osuuskunnan perustajien täytyy ymmärtää poisjättämisen merkitys osuuskunnan toiminnalle.

Toisaalta kannattaa välttää myös osuuskunnan toimintaa liian yksityiskohtaisesti säänteleviä määräyksiä, koska ne saattavat johtaa usein toistuviin sääntömuutostarpeisiin. Koska säännöt ovat kullekin osuuskunnalle räätälöity ja sen määräykset sitovuudeltaan lakia vastaavat, sääntöihin kirjataan osuuskunnan toiminnan sekä osuuskunnan ja sen jäsenten aseman kannalta keskeiset määräykset, joiden perustana on osuuskuntalaki. Vain säännöt rekisteröidään. Sääntöjen muuttaminen myöhemmin voi olla hankalaa, koska sääntömuutos vaatii aina vähintään 2/3 määräenemmistöä, joissakin tapauksissa jopa yksimielisen päätöksen. Lisäksi sääntömuutosten rekisteröinnistä aiheutuu osuuskunnalle kuluja. Sen vuoksi osuuskunnassa noudatettavista tarkemmista ”pelisäännöistä” voi ja kannattaa sopia jäsensopimuksessa.

Kaupparekisteri tarkastaa osuuskunnan rekisteröimisen yhteydessä, että sääntöjen määräykset eivät ole osuuskuntalain tai muun lain tai hyvän tavan vastaisia. Sen pidemmälle kaupparekisterin tutkimisvelvollisuus ei ulotu.

TUTUSTU OSUUSKUNTALAKIIN ENNEN SÄÄNTÖJEN LAATIMISTA! http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130421?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=osuuskuntalaki

Ohjeita sääntöjen laatijoille

Mallisääntöjä käyttävän täytyy aina muistaa, että mallisäännöt harvoin soveltuvat muuttamattomina erityyppisille osuuskunnille. Osuuskunnan perustajien kannattaa sääntöjä laadittaessa huolellisesti pohtia sääntöjä oman osuuskunnan toiminnan kannalta ja muokata mallisäännöt sen mukaisesti. Lisäksi kaikkia alla olevat sääntömääräyksiä ei ole välttämätöntä kirjata sääntöihin, vaan kukin osuuskunta ottakoon niistä omiin tarpeisiinsa soveltuvat kohdat.

Nämä mallisäännöt soveltuvat lähinnä pienille osuuskunnille. Hallintomalli on yksinkertainen perusmalli: hallitus, toimitusjohtaja ja osuuskunnan kokous. Mallisäännöistä puuttuvat määräykset hallintoneuvostosta ja edustajistosta Mallisäännöissä ei myöskään käsitellä osuuskuntien mahdollisuutta ottaa käyttöön osakkeet.

Mallisäännöt sisältää keskeiset määräykset sellaisista asioista, jotka osuuskunnan asioiden hoidossa käytännössä tulevat useimmiten vastaan. Osa sääntömääräyksistä vastaa osuuskuntalain olettamasäännöstä. Siltä osin kun osuuskuntalain määräyksistä ei poiketa, niitä ei tarvitse, mutta ne voidaan kirjata sääntöihin. Osuuskuntalain olettamasäännösten kirjaaminen sääntöihin voi selkiyttää sääntöjä, koska näin keskeiset osuuskunnan toimintaa sekä jäsenten ja osuuskunnan suhdetta koskevat säännökset löytyvät helposti samasta paikasta. Jokaisen osuuskunnan perustajan ja jäseneksi liittyvän tulisi aina sääntöjen ohella tutustua myös osuuskuntalakiin sekä muihin osuuskunnan toimintaa sääteleviin keskeisiin lakeihin, kuten kirjanpito- ja tilintarkastuslakiin.

Sääntöjä laadittaessa ainakin seuraaviin seikkoihin kannatta kiinnittää huomiota ja tarkistaa onko osuuskuntalaista poikkeavalle sääntömääräyksille tarvetta. Jos sääntöihin ei oteta määräystä, noudatetaan aina osuuskuntalain säännöksiä ko. asiassa.

  1.  palveluiden tarjoaminen muille kuin jäsenille (Lain olettama: palvelut vain jäsenille)
  2. jäsenen eroamisoikeuden rajoittaminen (Lain olettama: ero tulee voimaan heti)
  3. ylijäämän jakaminen ja sen jakoperuste (Lain olettama: ylijäämää ei saa jakaa)
  4. määräykset osuuskunnan toiminimen kirjoittajasta (Lain olettama: koko hallitus. Lisäksi toimitusjohtaja hänen toimivaltaa kuuluvissa asioissa)
  5. määräys siitä, ettei valita toiminnantarkastajaa (Lain olettama: toiminnantarkastaja valittava, ellei valita tilintarkastajaa)
  6. jäsenten erisuuruinen äänimäärä (Lain olettama: jokaisella jäsenellä yksi ääni)
  7. onko osuudella nimellisarvo (Lain olettama: merkintähinnan määrää osuuskunnan kokous tai hallitus valtuutettuna)
  8. jäsenen velvollisuus ottaa useita osuuksia (Lain olettama: jokaisen jäsenen otettava yksi osuus)
  9. oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavat osuudet ja niiden erot (Lain olettama: kaikki osuudet tuottavat samat oikeudet
  10. ovatko osuudet siirtokelpoisia (Lain olettama: ei voi siirtää)
  11. liittymismaksun periminen (Lain olettama: ei liittymismaksua)
  12. osuudesta jäsenelle palautettavan määrän palautusajankohdan lykkääminen tai lyhentäminen (Lain olettama: vuosi sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsen erosi tai irtisanoi osuudet)
  13. mahdollisuus osuuden nopeutettuun palautukseen (Lain olettama: vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys päättyi)
  14. mahdollisuus irtisanotun osuusmaksun jälkipalautukseen (Lain olettama: jos osuuskunnalla ei palautuskykyä eroamis-/irtisanomisvuoden tilinpäätöksen perusteella, osuusmaksua ei palauteta lainkaan)
  15. mahdollisuus ylimääräisten maksujen perimiseen (Lain olettama: ei voida periä)
  16. lisämaksuvelvollisuus velkojia kohtaan osuuskunnan konkurssissa tai selvitystilassa (Lain olettama: ei lisämaksuvelvollisuutta)
  17. varojen jakaminen, jos osuuskunnan toiminta lopetetaan ja osuuskunta puretaan (Lain olettama: jäsenten lukumäärän mukaisessa suhteessa)

1. Sääntöjen pakolliset määräykset

Toiminimi ja kotipaikka

(Osuuskuntalaki 2 luku 3 §, Toiminimilaki 7 § 1 mom 5 kohta)

Osuuskunnan toiminimen tulee olla yksilöivä, muista jo rekisteröidyistä toiminimistä erottuva eikä se saa olla niihin sekoitettavissa. Toiminimilain mukaan osuuskunnan toiminimessä tulee olla sana ”osuuskunta” tai  yhdysosa ”osuus” tai lyhennys ”osk”. Osuuskunnan toiminimessä ei saa olla henkilön nimeä eikä jäsenten lisämaksuvelvollisuutta koskevaa mainintaa.

Toiminimi ei saa olla harhaan johtava. Esimerkiksi viittaus muuhun yhteisömuotoon tai toimintaan kuin osuuskunnan sääntöjen mukaiseen toimialaan voi olla harhaanjohtavaa. Jos osuuskunta aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampikielisenä, on jokainen toiminimen ilmaisu mainittava säännöissä. Vieraskielisten toiminimimuotojen tulee olla käännöksiä suomenkielisestä toiminimestä. Osuuskunnalla ei voi olla eri toiminimiä eri kielillä.

Tarkemmat ohjeet yrityksen nimestä löytyvät Kaupparekisterin nettisivuilta (https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet.html )

Säännöissä on aina mainittava osuuskunnan toiminimi ja kotipaikkana oleva Suomen kunta. Osuuskunnan kotipaikalla on merkitystä siinä, että lähtökohtaisesti osuuskunnan kokous on pidettävä osuuskunnan kotipaikassa, ellei osuuskunnan säännöissä ole määrätty muusta kokouspaikasta. Myös toimivaltainen tuomioistuin määräytyy kotipaikan perusteella. Kotipaikan on aina oltava Suomessa oleva kunta, mutta sen ei tarvitse liittyä osuuskunnan toimintaan eikä osuuskunnan ilmoittaman osoitteen tarvitse olla samassa kunnassa kuin kotipaikan, vaikka yleensä näin luonnollisesti onkin.

§ Toiminimi ja kotipaikka

Osuuskunnan toiminimi on X osuuskunta
ja kotipaikka Kittilä

Toiminnan tarkoitus ja toimiala

(Osuuskuntalaki 1 luku 5 §)

Osuuskunnan toiminnan tarkoitus:

Osuuskuntalain mukaan osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten talouden tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita tai palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla. Toiminnan tarkoituksesta voi säännöissä määrätä toisin. Osuuskunnan toiminnan tarkoitus voi olla esimerkiksi aatteellinen tai sen tarkoituksena on tuottaa jäsenille voittoa esimerkiksi näiden osuuskuntaan sijoittamille pääomille.

Jos osuuskunnan toiminnan tarkoitus on osuuskuntalain mukainen, tarkoituksen kirjaaminen sääntöihin ei ole pakollinen, mutta korostaa osakeyhtiön ja osuuskunnan perustavaa laatua olevaa eroa. Jos sen sijaan toiminnan tarkoitus on muu kuin taloudellisen toiminnan harjoittaminen jäsenten talouden ja elinkeinon tukemiseksi, siitä tulee olla määräys säännöissä.

Osuuskunnan toimiala:

Toimialaa koskevassa sääntömääräyksessä määrätään, millä taloudellisen toiminnan alueella osuuskunta toimii tai aikoo toimia. Toimialan tulee olla totuudenmukainen. Toimiala voi olla rajattu, toisaalta toimiala voi olla monimuotoinen ja se voi sisältää useita toimintoja. Toimialassa tulisi ilmaista kaikki ne alat, joilla yritys toimii tai suunnittelee toimivansa tulevaisuudessa.

Vaikka toimiala voidaan ilmoittaa myös ns. yleistoimialana, ”kaikki laillinen liiketoiminta”, ei yleistoimialaa voida pitää suositeltavana. Yleistoimialasta ei käy ilmi millaista liiketoimintaa osuuskunta tosiasiassa harjoittaa. Lisäksi toiminimen rekisteröinnissä saattaa tulla ongelmia.

Työnjako osuuskunnan ja sen jäsenten välillä on se, että osuuskunta tarjoaa palveluita ja jäsenet puolestaan käyttävät niitä hyväkseen. Osuuskunnan tarjoamat palvelut voivat olla erilaisia rahan, tavaran tai palvelusten markkinointi- tai hankintapalveluja. Ammatinharjoittajien osuuskunta voi tarjota jäsenilleen esim. toimipaikan ja välineet ammatin harjoittamiseen (lääkärikeskus), tuotteiden myyntipaikan, markkinointipalveluja (taksikuljetusten tilauskeskus), yrittäjien kirjanpito- ja muita hallintopalveluja. Osuuskunta voi toimia yhtä aikaa useilla toimialoilla.

Toimialaa koskeva määräys on sääntöjen tärkeimpiä kohtia myös siinä mielessä, että se määrittelee osuuskunnan toiminnan ja sen toimielinten toimivallan rajat. Sääntöjen toimialamääräys rajoittaa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toimivaltaa (OKL 6 luku 28,2 §).  Toimivallan ylittäminen voi johtaa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vahingonkorvausvastuuseen, mikäli siitä aiheutuu vahinkoa osuuskunnalle tai sopimuskumppanille.

§ Osuuskunnan toiminnan tarkoitus ja toimiala

Osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten talouden tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät osuuskunnan tarjoamia palveluita. Osuuskunta voi järjestää palvelut tytäryhteisön avulla tai muulla tavalla.

Osuuskunnan toimiala on … 

2. Osuuskunnan jäsenyys

Jäsenyyden hakeminen, alkaminen ja päättyminen (OKL 3 luku)

Osuuskuntalain 3 luvun 1 §:n mukaan osuuskunnan jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hallitukselta. Hakemuksen hyväksymisestä päättää hallitus. Hallitus voi myös vahvistaa hyväksymismenettelyn, jolla toimivaltaa jäsenhakemusten hyväksymisessä siirretään muulle kuin hallitukselle. Lisäksi säännöissä voidaan määrätä, että uusien jäsenten hyväksymisestä päättää osuuskunnan kokous (tai hallintoneuvosto).

Pääsääntöisesti osuuskunnalla on aina oikeus valita jäsenensä, kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta päästä osuuskunnan jäseneksi. Osuuskunnan jäsenyys on myös aina henkilökohtainen, jäsen ei voi siirtää jäsenyyttä eikä jäsenyys myöskään siirry perintönä kuolleelta jäseneltä.

Säännöissä voidaan myös määrätä erityisistä jäseneksi pääsemisen ehdoista (esim. jäsenen on oltava tietyn ammatin harjoittaja, täysi-ikäinen jne.) ja erottamisen perusteista (esim. jäsen on lakannut käyttämästä osuuskunnan palveluja tai rikkonut osuuskunnan sääntöjä).

Jäsenellä on oikeus koska tahansa erota osuuskunnasta (OKL 3:2 §). Säännöissä voidaan rajoittaa jäsenen eroamisoikeutta niin, että jäsen saa erota vasta määräajan kuluttua jäsenyyden alkamisesta. Määräaika voi olla enintään kolme vuotta. Eroamisoikeuden rajoittamista koskevalla ns. karenssiajalla turvataan osuuskunnan toimintaedellytyksiä erityisesti sen toiminnan alkuvaiheessa. Jos jäsenen eroamisoikeutta rajoitetaan, kannattaa harkita myös onko tarpeellista laatia esimerkiksi erillinen sopimus siitä, mitä seuraamuksia jäsenelle aiheutuu siitä, että jäsen esimerkiksi lakkaa käyttämästä osuuskunnan palveluita, johon on sitoutunut jäsenyyttä hakiessaan.

§ Jäsenyyden hakeminen ja alkaminen

Osuuskunnan jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hallitukselta. Hallitus päättää hakemuksen hyväksymisestä tai hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä. Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty.

§ Jäsenyyden päättyminen

Jäsen voi erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti osuuskunnalle. Eroilmoitus katsotaan osuuskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa toiminimi. (Jäsen saa erota osuuskunnasta vasta X vuoden kuluttua jäsenyyden alkamisesta.)

Jäsen voidaan erottaa, jos hän on laiminlyönyt jäsenyydestä johtuvan velvollisuutensa, ei enää käytä osuuskunnan palveluita, aiheuttaa osuuskunnalle vahinkoa tai muutoin toimii osuuskunnan edun vastaisesti. Jäsenen erottamisesta päättää hallitus.

Jäsenelle on toimitettava kirjallinen ilmoitus erottamisperusteesta ja päätöksen tekevästä hallituksen kokouksesta vähintään kuukautta ennen kokousta. Ilmoitus on toimitettava jäsenelle jäsenluetteloon merkittyyn tai muuten osuuskunnan tiedossa olevaan osoitteeseen. Erotetulla jäsenellä on oikeus vaatia erottamispäätöksen siirtämistä osuuskunnan kokouksen päätettäväksi. Siirtoa koskeva kirjallinen vaatimus on toimitettava tiedoksi osuuskunnan hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai toiminimenkirjoittajalle kuukauden kuluessa siitä, kun erottamispäätöksestä on kirjallisesti ilmoitettu erotetulle hänen jäsenluetteloon merkittyyn tai muutoin osuuskunnan tiedossa olevaan osoitteeseen. Hallituksella on oikeus omasta aloitteestaankin siirtää asia osuuskunnan kokouksen päätettäväksi. Erotettu saa moittia osuuskunnan kokouksen tekemää erottamispäätöstä tuomioistuimessa.

Vaihtoehto: Erotettu voi antaa erottamista koskevan päätöksen välimiesten ratkaistavaksi siten kuin jäljempänä sääntöjen XX §:ssä määrätään riitojen käsittelemisestä välimiesmenettelyssä.

 

Jäsenluettelo (OKL 4 luku 14-16 §§)

Hallituksen on pidettävä osuuskunnan jäsenistä ajan tasalla olevaa aakkosellista luetteloa. Hallituksella on vastuu siitä, että osuuskunnassa pidetään jäsenluetteloa, mutta luonnollisesti hallitus ei ole velvollinen itse pitämään sitä. Luetteloon on merkittävä jäsenen nimi ja osoite, hänen osuuksiensa määrä sekä päivä, jona hän on tullut jäseneksi. Jäsenluetteloon voidaan merkitä muitakin jäsentä koskevia tietoja, jotka ovat jäsensuhteen hoitamisen kannalta perusteltuja. Jos osuuskunnan osuuksia saavat merkitä muutkin kuin jäsenet, myös näistä osuuden omistajista on pidettävä luetteloa.

Osuuskunnan entisistä jäsenistä on pidettävä luetteloa siihen saakka kun osuuskunta on palauttanut osuuden. Tämä luettelo voidaan sisällyttää jäsenluetteloon tai pitää muulla luotettavalla tavalla ja siihen on jäsenluettelotietojen lisäksi merkittävä jäsenyyden päättymispäivä.

Jäsenluettelosta ja jäsenluettelon julkisuudesta ks. tarkemmin osuuskuntalaki 4 luku 14-16 §§.

§ Jäsenluettelo

Hallituksen on pidettävä osuuskunnan jäsenistä ja entisistä jäsenistä aakkosellista luetteloa siten kuin osuuskuntalaissa määrätään. Jos osuuskunnan osuuksia voivat merkitä myös muut kuin jäsenet, myös tällaiset omistajat on merkittävä luetteloon. Jäsenluetteloon merkittävistä tiedoista ja jäsenluettelon julkisuudesta säädetään osuuskuntalaissa.

Osuuskunnan palveluiden käyttäminen
Jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluja

Osuuskunnan jäsenet osallistuvat osuuskunnan toimintaan käyttämällä hyväkseen sen tarjoamia palveluita. Mahdollisuus käyttää osuuskunnan palveluja on jäsenoikeus, mutta laki ei jäsentä siihen velvoita. Osuuskunnan menestyminen ja sitä kautta myös jäsenten menestys edellyttää useimmiten sitä, että jäsenet sitoutuvat omaan osuuskuntaansa. Jos jäsenet halutaan sitouttaa osuuskuntaan ja korostaa jäsenen velvollisuutta käyttää osuuskunnan palveluita, voidaan sääntöihin ottaa määräykset siitä, että jäsen on velvollinen käyttämään osuuskunnan tarjoamia palveluita sekä siitä, mitä seuraamuksia määräyksen laiminlyönnistä seuraa. Tavallisin seuraamus on osuuskunnasta erottaminen.

Sääntöihin ei kannata kirjata yksityiskohtaista määräystä seuraamuksista, riittää yleisellä tasolla oleva määräys esimerkiksi niin, että seuraamuksista määrätään joko osuuskunnan kokouksen tai hallitus päätöksellä tai että niistä sovitaan erikseen esimerkiksi jäsensopimuksessa. Seuraamus voi olla rahakorvaus. Seuraamusten on kuitenkin syytä olla suhteessa jäsenen laiminlyönnin merkitykseen osuuskunnalle. Lisäksi niiden on oltava jäsenille tasapuolisia

§ Jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluja

Jäsen on velvollinen käyttämään (pääasiassa) osuuskunnan tarjoamia palveluita. Tässä tarkoitetun velvoitteen rikkomisesta aiheutuvista (taloudellisista) seuraamuksista sovitaan erillisessä jäsensopimuksessa / päättää osuuskunnan kokous / hallitus.

Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää osuuskunnan palveluita

Kumotussa osuuskuntalaissa oli esimerkkiluettelo sääntöihin otettavista määräyksistä, yhtenä niistä määräys siitä, että osuuskunnan palveluiden tarjoamisesta myös muille kuin jäsenille tuli määrätä säännöissä. Vaikka vastaavaa säännöstä ei voimassa olevassa osuuskuntalaissa enää ole,  osuuskunnan toiminnan tarkoitus , jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että  jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan palveluita, ei ole muuttunut. Lähtökohta edelleen on siis se, että osuuskunnan palveluja voi käyttää vain osuuskunnan jäsenet.

Osuuskunnan toimintaa ei kuitenkaan tarvitse rajata vain jäsenten piiriin. Osuuskunnan sääntöihin voidaan ottaa määräys, että osuuskunta tarjoaa palveluksiaan myös muille kuin jäsenilleen.  Esim. työosuuskunnassa tällainen sääntömääräys voi olla tarpeen, jos ei haluta, että kaikki työntekijät ovat osuuskunnan jäseniä

§ Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää osuuskunnan palveluja

Osuuskunta voi tarjota palveluitaan myös muille kuin jäsenille, ellei hallitus toisin päätä.

 

3. Osuuskunnan osuudet

Osuus sekä osuudesta maksettava ja osuudesta palautettava määrä (OKL 4 ja 9 luvut)

Osuus ja osuuden ottamisvelvollisuus:

Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen osuuskuntalain suurimmat muutokset liittyivät osuuskunnan osuuksiin. Sopimusvapautta laajennettiin, säännöissä voidaan määritellä osuuksien ehdoista aikaisempaa vapaammin. Keskeiset osuuksia koskevat muutokset olivat:

  1. Osuuskuntalain mukaan osuuskunnalla on vain yhdenlaisia osuuksia, jotka ovat samanehtoisia
  2. Osuuskuntalain mukaan osuus on nimellisarvoton, osuudesta maksetaan osuuskunnan kokouksen määräämää merkintähinta, jonka päättää osuuskunnan kokous tai osuuskunnan kokouksen valtuuttamana hallitus
  3. Säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunnalla on useita, ehdoiltaan erilaisia osuuksia, jotka voidaan nimetä osuuskunnan haluamalla tavalla esim. jäsenosuus, tuotto-osuus, kannustinosuus jne. Erilajisille osuuksille voidaan maksaa erilaista tuottoa, niistä palautettava määrä voi poiketa toisistaan jne. Osuuksien erot täytyy ilmetä säännöistä.
  4. Säännöissä osuudelle voidaan määrätä nimellisarvo, jota voidaan nimittää osuusmaksuksi
  5. Vaikka osuudella on nimellisarvo, esimerkiksi 100 euroa, osuuskunnan kokous voi päättää, että osuudesta on maksettava nimellisarvoa korkeampi merkintähinta, esimerkiksi 500 euroa.
  6. Säännöissä voidaan määrätä, että osuuksia voi merkitä myös muut kuin jäsenet

Jokaisen jäsenen on otettava yksi osuus. Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenen on otettava useita osuuksia. Jos jäsen on velvollinen ottamaan useita osuuksia, säännöissä on määrättävä myös peruste, minkä mukaan ottamisvelvollisuus määräytyy. Jäsen ei voi irtisanoa jäsenyyden edellyttämiä osuuksia ollessaan jäsenenä.

Vaikka jäsen olisi velvollinen ottamaan useampia osuuksia, osuudet eivät tuota äänioikeutta osuuskunnan kokouksessa. Osuuskuntalain lähtökohta on se, että jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa vain yksi ääni. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että jäsenellä voi olla useampia ääniä esimerkiksi siten, että jäsenen äänimäärä määräytyy otettujen osuuksien mukaan. Osuuskuntalaissa jäsenen äänimäärä on rajattu kuitenkin siten, ettei jäsenen äänimäärä saa olla suurempi kuin kaksikymmentä kertaa toisen jäsenen äänimäärä.  (Osuuskuntalaki 5 luku 13 §)

Jos osuudella on nimellisarvo (säännöissä määrätty ”hinta”), osuudesta on aina maksettava vähintään nimellisarvo. Osuudesta maksettavan merkintähinnan määrää osuuskunnan kokous tai osuuskunnan kokouksen valtuuttamana osuuskunnan hallitus aina silloin kun osuudella ei ole nimellisarvoa. Osuuskunnan kokous tai osuuskunnan kokouksen valtuuttamana hallitus voi päättää periä myös nimellisarvoisesta osuudesta nimellisarvoa suuremman merkintähinnan.

Osuuden maksamisesta voidaan määrätä säännöissä tai maksuehdoista voi päättää osuuskunnan kokous tai sen valtuuttamana hallitus. Etenkin silloin kun osuuksia on otettava useita, on tavallista että maksulle annetaan maksuaikaa.

 

Osuudesta maksetun määrän palauttaminen

Osuuskunta palauttaa jäsenelle osuuden merkintähinnan, kun jäsenyys päättyy tai kun osuus irtisanotaan. Osuuskuntalain mukaan osuudesta palautettava määrä on osuudesta osuuspääomaan merkitty määrä, kuitenkin enintään osuudesta maksettu merkintähinta. Säännöissä voidaan määrätä, että osuudesta palautetaan joko vähemmän tai enemmän.

Merkintähinta palautetaan osuuskuntalain mukaisen odotusajan jälkeen, vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä jonka aikana jäsenyys päättyi. Säännöissä voidaan määrätä joko pidemmästä tai lyhyemmästä palautusajasta. Jos säännöissä halutaan pidentää osuuskuntalain mukaista odotusaikaa, säännöissä täytyy määrätä myös palautuksen saajan oikeuksista odotusaikana.

Osuudesta maksettu määrä on jäsenen riskisijoitus osuuskuntaan. Jos osuuskunnalla ei jakokelpoisia varoja, on mahdollista, että osuudesta maksettu määrä palautetaan vain osittain tai sitä ei palauteta lainkaan. Palautuskykyä tarkastellaan sen tilikauden tilinpäätöksen perusteella, jonka aikana jäsenyys päättyi. Oikeus palautukseen säilyy, jos säännöissä on määräys ns. jälkipalautuksesta (ks. Osuuskuntalaki 17 luku 3 §).

Sääntöjen osuuksia koskevissa määräyksissä kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

  1. Riittääkö osuuskunnalle yksi osuuslaji vai onko tarvetta osuuksille, joilla on eri ehdot
  2. Onko osuudella nimellisarvo, joka on samalla osuudesta maksettava vähimmäismäärä
  3. Kuinka paljon osuudesta maksetusta määrästä palautetaan jäsenelle
  4. Halutaanko osuudesta palautettavan määrän palautusaikaa lyhentää tai pidentää lain olettamasäännöksen mukaisesta (vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä jonka aikana osuus irtisanottiin)
  5. Halutaanko oikeutta osuuden palautukseen jatkaa (ns. jälkipalautusoikeus)

§ Osuus ja osuuden merkintä

Vaihtoehto 1: Nimellisarvoton osuus

Osuus ja osuuden ottamisvelvollisuus

Jäsenen on otettava yksi osuus. Osuuksien merkintähinnasta ja maksuehdoista määrätään osuuskunnan kokouksen päätöksessä. Osuuskunnan kokous voi valtuuttaa hallituksen päättämään osuuden merkintähinnasta sekä maksuehdoista.

Osuuden merkintähinta merkitään kokonaisuudessaan osuuspääomaan, ellei osuuskunnan kokous tai hallitus osuuskunnan kokouksen valtuuttamana toisin päätä.

Vaihtoehto 2: Osuudella nimellisarvo

Osuus ja osuuden ottamisvelvollisuus
Jäsenen on otettava yksi osuus. Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on X euroa. Osuudesta osuuskunnalle maksettavasta merkintähinnasta ja maksuehdoista päättää osuuskunnan kokous tai osuuskunnan kokouksen valtuuttamana osuuskunnan hallitus. Osuuden merkintähinta voi poiketa osuuden nimellisarvosta. Merkintähinnan tulee kuitenkin aina olla vähintään osuuden nimellisarvo.

Osuuden merkintähinta merkitään kokonaisuudessaan osuuspääomaan, ellei osuuskunnan kokous tai hallitus osuuskunnan kokouksen valtuuttamana toisin päätä. Osuuden merkintähinnasta on vähintään osuusmaksua vastaava määrä merkittävä osuuspääomaan.

 

Liittymismaksu

Osuuskuntalaissa ei ole enää säännöksiä jäseniltä perittävästä liittymismaksusta. Erillisille liittymismaksua koskeville säännöksille ei katsottu olevan enää tarvetta, koska osuudesta maksettava merkintähinta voidaan määrätä osuuskunnan kokouksen päätöksen perusteella halutun suuruiseksi riippumatta siitä, onko osuus nimellisarvoton vai nimellisarvoinen. Merkintähinnasta osa voidaan määritellä liittymismaksuksi.

Osuuskunnan jäseniltä voidaan eri aikoina periä erisuuruista merkintähintaa. Esimerkiksi myöhemmin jäseneksi liittyvä maksaa osuudesta suuremman merkintähinnan kuin osuuskunnan perustajajäsen. Näin myös siinä tapauksessa, että osuudella on nimellisarvo. Jos osuuden nimellisarvo on esimerkiksi 100 euroa, merkintähinnaksi voidaan määrätä 500 euroa, josta erotus 400 euroa on merkintähintaa koskevan päätöksen mukaan liittymismaksua, jota ei palauteta.

Jos sääntöihin ei oteta erillistä liittymismaksua koskevaa säännöstä, vaan liittymismaksu peritään osana osuuden merkintähintaa, täytyy merkintähintaa koskevassa osuuskunnan kokouksen (tai hallituksen, jos hallitus voi valtuutuksen tai sääntöjen perusteella määrätä merkintähinnan) päätöksessä määrätä, mikä osa merkintähinnasta palautetaan jäsenyyden päättyessä.

Sääntöihin voidaan kuitenkin myös edelleen ottaa erillinen liittymismaksua koskeva määräys.

Liittymismaksua voidaan periä eri tarkoituksissa. Liittymismaksulla voidaan esimerkiksi hankkia osuuskunnalle sen vakavaraisuuden turvaamiseksi omaa pääomaa, jota ei palauteta jäsenen erotessa. Liittymismaksun tarkoitus voi olla myös sen eliminoiminen, ettei uusien osuuksien antaminen vähennä vanhojen osuuksien arvoa, jolloin liittymismaksu on lähinnä korvausta siitä, että uudet jäsenet pääsevät osallisiksi vanhojen jäsenten toiminnan aikaan saamasta varallisuudesta.

Infraosuuskuntien liittymismaksulla katetaan tavallisimmin esim. sähkö-, tietoverkko-, vesi- tms. liittymän rakentamis- ja asennuskustannukset. Infraosuuskuntien liittymismaksun arvonlisäverokohteluun liittyvän tulkinnan vuoksi liittymismaksua koskeva mallisääntö ei sovellu sellaisenaan esimerkiksi vesiosuuskunnille.

Liittymismaksu voi olla palautuskelpoinen tai palautuskelvoton. Liittymismaksuna jäseneltä perittyä osuutta ei yleensä palauteta jäsenelle tämän erotessa osuuskunnasta, mutta sääntöjen mukaan voi olla mahdollista siirtää liittymismaksu erotessaan osuuskunnasta. On myös mahdollista, että merkintähinnassa liittymismaksuna peritty osuus palautetaan joko osittain tai kokonaan. Tämä määritellään merkintähintaa koskevassa päätöksessä

 

Liittymismaksun yksityiskohtaisten ehtojen määrääminen säännöissä on hankalaa. Jos sääntöihin halutaan ottaa liittymismaksusta määräys, se kannattaa jättää avoimeksi-

§ Liittymismaksu

Osuuskunta voi periä jäseneksi liittyvältä liittymismaksua. Liittymismaksun perimisestä ja sen määrästä päättää osuuskunnan kokous tai osuuskunnan kokouksen valtuuttaman hallitus. Liittymismaksua ei palauteta, mutta jäsenellä on oikeus siirtää liittymismaksut kolmannelle erotessaan osuuskunnasta

4. Muuhun kuin osuuksien merkintään perustuva maksuvelvollisuus osuuskunnan toiminnan aikana

Osakeyhtiötä vastaavalla tavalla osuuskunnan jäsen ei vastaa osuuskunnan veloista osuuskunnan toiminnan aikana, ellei siitä ole säännöissä erikseen määrätty. Tällaisten määräysten ottamiseen sääntöihin kannattaa harkita huolella. Etenkin osuuskunnan jäsenten maksuvelvollisuus osuuskunnan konkurssissa tai selvitystilassa (jäsenen lisämaksuvelvollisuus) on sellainen poikkeus pääsääntöön, että sille täytyy olla jokin perusteltu, painava syy.

Ylimääräinen maksu (OKL 13 luku)

Osuuskunnan jäsen ei vastaa miltään osin osuuskunnan veloista eikä jäsentä voida velvoittaa esimerkiksi osallistumaan osuuskunnan investointeihin henkilökohtaisilla varoilla. Sääntöihin voidaan kuitenkin ottaa määräys ylimääräistä maksua koskeva sääntömääräys, jonka mukaan osuuskunnan kokous voi päättää ylimääräisen maksun perimisestä jäseniltä säännöissä määrättyyn, osuuskunnan toiminnan aikana ilmenevään tarpeeseen. Säännöissä on tällöin mainittava myös maksuvelvollisuuden perusteet sekä se, kuinka paljon tällaista maksua voidaan enintään määrätä jäsenen suoritettavaksi tilikauden aikana. Yleensä ylimääräistä maksua ei palauteta, mutta säännöissä voidaan määrätä myös maksun palauttamisesta.

Ylimääräisen maksun perimisestä päättää osuuskunnan kokous yksinkertaisella enemmistöllä, ellei säännöissä määrätä muusta, tiukemmasta enemmistövaatimuksesta.

Ylimääräistä maksua koskevaa sääntömääräystä laadittaessa pitää aina miettiä, mitä ovat ne tulevaisuudessa mahdolliset ilmenevät tarpeet, joita varten ylimääräistä maksua joudutaan jäseniltä perimään. Sääntöihin ei kannata ottaa ylimääräisiä maksuja koskevaa määräystä, ellei osuuskunta aio periä jäseniltä ko. maksuja

§ Ylimääräinen maksu

Osuuskunnan kokous voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää ylimääräisen maksun perimisestä osuuskunnan toiminnan aikana osuuskunnan vakavaraisuuden parantamiseksi, velkojen maksamiseksi tai investointien rahoittamiseksi. Ylimääräinen maksu voidaan kerätä joko lainana tai lopullisena maksuna, jota ei palauteta jäsenelle sen mukaan kun osuuskunnan kokous tai osuuskunnan kokouksen valtuuttamana hallitus päättää.

Ylimääräinen maksu peritään jäseniltä yhdenvertaisuutta noudattaen joko osuuksien mukaisessa suhteessa tai sen mukaan kuin kukin jäsen on päättyneen tilikauden aikana käyttänyt hyväkseen osuuskunnan palveluksia tahi samanaikaisesti molemmilla näillä perusteilla sen mukaan kun ylimääräistä maksua koskevassa päätöksessä määrätään.

Kunkin tilikauden aikana voidaan lainaa määrätä jäsenen yhtenä tai useampana eränä suoritettavaksi yhteensä enintään jäsenen osuuksien ……………- kertainen nimellismäärä / enintään x euroa.

Jos ylimääräinen maksu peritään jäsenlainana, perityt lainaerät palautetaan jäsenille aikaisintaan vuoden ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä lukien, jolloin kukin lainaerä on jäseniltä peritty. Jos jäsenyys lakkaa sitä ennen, jäsen saa lainan takaisin samalla kertaa kuin osuusmaksunsa. Laina saadaan palauttaa samoin yleisin edellytyksin kuin osuudesta palautettava määrä.

Lisämaksuvelvollisuus (OKL 14 luku)

Osuuskunnan jäsenen henkilökohtainen vastuu osuuskunnan veloista rajoittuu hänen osuuskuntaan oman pääoman ehdoin sijoittamiensa varojen määrään. Periaate on siis sama kuin osakeyhtiössä. Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet vastaavat osuuskunnan veloista siinä tapauksessa, että konkurssiin tai selvitystilaan asetetun osuuskunnan omat varat eivät riitä velkojen maksuun (lisämaksuvelvollisuus). Lisämaksuvelvollisuus on merkittävä poikkeus siihen, ettei jäsen vastaa osuuskunnan veloista.

Jos määräys lisämaksuvelvollisuudesta otetaan sääntöihin, säännöissä on määrättävä, miten vastuu jakautuu jäsenten kesken, onko lisämaksuvelvollisuus rajaton vai rajoitettu ja viimeksi mainitussa tapauksessa rajoitetun maksuvelvollisuuden määrä.

Osuuskunnan hallituksen tulee lisäksi huolehtia siitä, että jäsenyyttä hakevaa on selkeästi informoitu mahdollisesta lisämaksuvelvollisuudesta. Tämä on syytä tehdä myös sillä tavoin todisteellisesti, että myös myöhemmin pystytään näyttämään, että lisämaksuvelvollisuudesta on kerrottu.

Koska jäsenen lisämaksuvelvollisuus on harvinainen poikkeustapaus eikä osuuskunnissa ole syytä lähteä osakeyhtiöistä poikkeavaan jäsenten velkavastuuseen, ei mallisääntöihin ole otettu lisämaksuvelvollisuutta koskevaa mallisäännöstä.

5. Osuuskunnan varojen käyttö

Ylijäämä (OKL 16 luku 5-6 §)

Ylijäämän jakoa koskeva sääntömääräys on sääntöjen tärkeimpiä kohtia. Osuuskunnan toiminnan tuloksena syntyvä tuotto eli tuloslaskelman osoittama ylijäämä voidaan jakaa jäsenille vain, jos osuuskunta sääntöjen mukaan voi jakaa ylijäämää jäsenille. Jos säännöissä ei ole määräystä jakoperusteesta, ylijäämä jaetaan sen mukaan kuin jäsenet ovat käyttäneet osuuskunnan palveluita.

Ylijäämän jaon perusteet voidaan määrätä säännöissä varsin vapaasti. Ylijäämää voidaan määrätä jaettavaksi esim. palvelusten käytön suhteessa, osuuskuntaan sijoitetun pääoman tai muun jakotavan perusteella. Säännöissä voidaan määrätä myös rinnan useista jakotavoista ja niiden soveltamisjärjestyksestä.

Seuraavaan malliin on sisällytetty käytännössä tavallisimmat kaksi ylijäämän jaon perustetta. Niistä toinen eli ”ylijäämän palautus palvelusten käytön suhteessa” on ilmaisuna yleisluonteinen ja sen käytännön soveltamistapa on syytä tarkkaan miettiä erityisesti esim. monitoimialaisissa työosuus-kunnissa.

§ Ylijäämä

Ylijäämää voidaan jakaa jäsenille ylijäämänpalautuksena osuuskunnan palvelusten käytön suhteessa, osuuksien suhteessa tai korkona osuuksista maksetulle määrälle tai muulla hallituksen esittämällä tavalla.

Ylijäämän jaosta päättää osuuskunnan kokous. Osuuskunnan kokous ei voi päättää jakaa enempää. kuin mitä hallitus on ehdottanut tai hyväksynyt.

Osuuden palauttaminen (Osuuskuntalaki 17 luku)

Kun jäsen eroaa osuuskunnasta tai irtisanoo muun kuin jäsenyyden edellyttämän osuuden, osuuskunta palauttaa osuuden merkintähinnasta osuuspääomaan kirjatun määrän. Palautettavasta määrästä voidaan määrätä myös säännöissä tai merkintähintaa koskevassa päätöksessä.

Säännöissä voidaan vapaasti määrätä osuudesta palautettavasta määrästä. Merkintähinnasta voidaan palauttaa joko vähemmän tai enemmän kuin mitä osuudesta on maksettu. Osuuden palauttaminen edellyttää, että osuuskunnalla on jakokelpoista vapaata omaa pääomaa sen tilikauden päättyessä, jonka aikana jäsenyys päättyi tai osuus irtisanottiin.

Maksuajankohta:
Osuuskuntalain mukaan osuudesta palautettava määrä maksetaan vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys päättyi tai osuus irtisanottiin. Säännöissä voidaan määrätä joko pidemmästä tai lyhyemmästä palautusajasta. Palautusaika on kuitenkin aina vähintään kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä.

Jos sääntöjen mukaan maksu palautetaan myöhemmin kuin vuoden kuluttua tilikauden päättymisestä, säännöissä on määrättävä, mitä oikeuksia osuuden omistajalla on irtisanomisen ja maksun välisenä aikana.

Jos osuuskuntalain mukaisesta palautuksesta ei poiketa, ei sääntöihin välttämättä tarvitse ottaa määräystä osuuden palauttamisesta.

§ Osuuden palautus

Jäsenyyden päättyessä tai osuus irtisanottaessa jäsenelle palautetaan osuudesta osuuspääomaan merkitty määrä siten ja niillä edellytyksillä, kuin osuuskuntalain 17 luvun 1 ja 2 §:ssä määrätään.

6. Päätöksenteko osuuskunnassa

Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Osuuskunnan kokous päättää sille osuuskuntalain tai sääntöjen mukaan kuuluvista asioista. Pakollisia osuuskunnan kokouksia on vuosittain yksi, varsinainen osuuskunnan kokous, mutta säännöissä voidaan määrätä myös useammasta varsinaisesta osuuskunnan kokouksesta. Etenkin pienissä osuuskunnissa ei ole tarvetta useamman kuin yhden pakollisen kokouksen pitämiseen, koska hallitus voi aina tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisen osuuskunnan kokouksen. Lisäksi tilintarkastajalla ja määrävähemmistöllä jäsenistä on oikeus vaatia osuuskunnan kokouksen koollekutsumista.

Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ja kokouksessa on päätettävä osuuskuntalain 5 luvun 4 §:ssä määrätyistä asioista, tärkeimmät näistä ovat tilinpäätöksen vahvistaminen ja osuuskunnan johdon vastuuvapaudesta päättäminen. Lisäksi säännöissä voidaan määrätä muista kokouksessa päätettävistä asioista. Jos säännöissä määrätään pidettäväksi useampia varsinaisia osuuskunnan kokouksia, säännöissä täytyy määrätä myös siinä käsiteltävät asiat.

Pääsääntönä on se, että kokous on pidettävä osuuskunnan kotipaikassa. Säännöissä voidaan määrätä myös muusta paikkakunnasta. Etenkin silloin, jos osuuskunnan toimialue on hyvin laaja ja osuuskunnan jäsenistä merkittävä osa asuu muualla kuin osuuskunnan kaupparekisteriin merkityssä kotipaikassa, voi olla tarkoituksenmukaista ottaa sääntöihin määräys muustakin mahdollisesta kokouspaikasta.

Säännöissä voidaan määrätä, että kokoukseen voi osallistua myös postin tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Edellytyksenä on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää tavallisessa osuuskunnan kokouksessa noudatettavaan menettelyyn verrattavalla tavalla. Osuuskunta ei voi kuitenkaan luopua perinteiseen tapaan kokouksena pidettävästä osuuskunnan kokouksesta tai rajoittaa jäsenten mahdollisuutta osallistua sellaiseen.

Pienissä, muutaman jäsenen osuuskunnissa on lisäksi mahdollista päättää osuuskunnan kokousta pitämättä osuuskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta, mikäli kaikki jäsenet yksimielisinä siitä päättävät. Päätökset tulee kirjata, päivätä, numeroida ja vähintään kahden jäsenen allekirjoittaa.

§ Osuuskunnan kokous

Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa sille lain tai sääntöjen mukaan kuuluvissa asioissa osuuskunnan kokouksissa.

Kokous pidetään osuuskunnan kotipaikassa. Kokous voidaan pitää myös muulla paikkakunnalla, jossa osuuskunnalla on toimipaikka tai osuuskunnan jäsenistä enemmän kuin puolella on jäsenluettelon mukainen kotipaikka.

Jäsen voi osallistua osuuskunnan kokoukseen myös postin tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Edellytyksenä on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää tavallisessa osuuskunnan kokouksessa noudatettavaan menettelyyn verrattavalla tavalla.

Osuuskunnan kokouksen koolle kutsumisessa, kokouskutsun sisällössä, kokouskutsuajassa ja kutsutavassa sekä kokousasiakirjojen nähtävillä pitämisessä ja lähettämisessä noudatetaan osuuskuntalain 5 luvun määräyksiä. Kokouskutsu osuuskunnan kokoukseen voidaan julkaista myös hallituksen päättämässä, jäsenten keskuuteen yleisesti leviävässä sanomalehdessä tai lähettää sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai muulla sähköisellä tavalla.

 Varsinainen osuuskunnan kokous (OKL 5:4 §)

Seuraavassa sääntömallissa luetellaan varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa välttämättä käsiteltävät asiat, mutta ei kokouksen järjestäytymistä koskevia asioita. Nekin voidaan säännöissä mainita, mikäli sitä pidetään tarkoituksenmukaisena. Järjestäytymiseen kuuluvat kokouksen avaus, puheenjohtajan valinta, sihteerin valinta, (puheenjohtaja kutsuu sihteerin), vähintään yhden pöytäkirjan tarkastajan valinta, kokouksen laillisuuden toteaminen ja työjärjestyksen vahvistaminen.

§ Varsinainen osuuskunnan kokous

Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä

Kokouksessa on päätettävä:

  1. tilinpäätöksen vahvistamisesta
  2. taseen osoittaman ylijäämän käyttämisestä
  3. vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
  4. hallituksen jäsenten lukumäärästä (TÄMÄ vain jos sääntöjen mukaan hallituksen jäsenten määrä ei ole kiinteä)

valittava

  1. tarvittavat hallituksen jäsenet
  2. tarvittaessa tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai toiminnantarkastaja ja tämän sijainen

 Jäsenen aloiteoikeus (OKL 5 luku 6 §)

Jäsenellä on oikeus saada osuuskunnan kokouksen toimivaltaan kuuluva asia osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi. Aloiteoikeus koskee siis vain sellaisia asioita, joista osuuskunnan kokous voi osuuskuntalain tai sääntöjen mukaan päättää. Tärkeimpiä näistä ovat hallituksen valinta ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja mahdolliselle toimitusjohtajalle, osuuskunnan ylijäämän jakaminen, sääntöjen muuttaminen sekä osuuskunnan olemassaolon kannalta keskeiset asiat, rakenteelliset muutokset ja toiminnan lopettaminen.

Asian käsittelyä on vaadittava hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Jäsenen aloiteoikeutta ei voida sääntömääräyksellä rajoittaa, mutta säännöissä voidaan määrätä myös laajemmasta jäsenen aloiteoikeudesta.

Mallisääntö on osuuskuntalain mukainen, joten sen merkitys on lähinnä informatiivinen eikä sen kirjaaminen sääntöihin ole välttämätöntä.

§ Jäsenen aloiteoikeus

Jäsenellä on oikeus saada osuuskunnan kokouksen toimivaltaan kuuluva asia osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Hallitusta koskevat sääntömääräykset (OKL 6:1–16 §§):

Hallitus on osuuskunnan ainoa pakollinen toimielin. Kaikissa osuuskunnissa on oltava hallitus. Osuuskuntalaissa on varsin kattavat määräykset sekä hallituksen jäsenten valinnasta, kelpoisuusvaatimuksista, hallituksen tehtävistä, päätöksenteosta sekä hallituksen täydentämisestä jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennenaikaisesti eron tai erottamisen johdosta. Hallitusta ja sen päätöksentekoa koskevilla määräyksillä on lähinnä informaatioarvoa eikä niiden kirjaaminen sääntöihin ole välttämätöntä.

Sääntöjä laadittaessa kantaa joudutaan ottamaan lähinnä siihen, onko hallituksen jäsenmäärästä ja toimikaudesta syytä määrätä osuuskuntalain olettamasäännöksistä poiketen. Samoin kannattaa pohtia sitä, asetetaanko hallituksen jäsenelle jotain erityisiä kelpoisuusehtoja.

Hallitus (OKL 6 luku)

Osuuskuntalain mukaan hallitukseen valitaan yhdestä viiteen jäsentä, mutta säännöissä voidaan määrätä vapaasti hallituksen jäsenten lukumäärästä. Jos jäseniä valitaan vähemmän kuin kolme, tulee hallitukseen valita vähintään yksi varajäsen.

Jos säännöissä ei ole määräystä hallituksen toimikaudesta, hallituksen jäsenen toimikausi jatkuu kunnes uusi jäsen valitaan. Toimikauden pituudesta voidaan säännöissä vapaasti määrätä. Jos määräaikainen toimikausi on vuotta pidempi, on hyvä porrastaa hallituksen jäsenten erovuorot siten, että hallituksesta eroaa vuosittain vain osa. Valittaessa ensimmäistä hallitusta hallituksen jäsenten erovuoroisuudet arvotaan.

Hallituksen jäseneksi valittavalle voidaan asettaa säännöissä kelpoisuusehtoja, tavallisin niistä on se, että hallitukseen valittavan tulee olla osuuskunnan jäsen. Kannattaa kuitenkin pohtia onko syytä rajoitta hallituksen jäsenen kelpoisuutta, sillä se voi rajata hallituksessa tarvittavaa osaamista tarpeettomasti. Hallituksen jäsenten lukumäärää ei kannata määrätä liian suureksi, ellei siihen ole erityistä syytä. Hallituksen toimintakyky saattaa vaarantua, jos hallituksen koko on ylimitoitettu. Lain olettama, enintään viisi jäsentä, on useimmille pienille osuuskunnille riittävä.

Seuraavassa mallissa on määrätty hallituksen jäsenten vähimmäis- ja enimmäismäärä. Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain, mutta toimikausi voi olla myös pidempi. Jos hallituksen jäsenten lukumäärä ei ole sääntöjen mukaan kiinteä, on osuuskunnan kokouksessa vuosittain ennen hallituksen jäsenten valintaa ensin vahvistettava hallituksen jäsenten lukumäärä. Tämän mallin mukaan koko hallitus on vuosittain erovuorossa

§ Hallitus

Osuuskunnan hallitukseen kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään viisi (5) jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa valintakokouksen päättyessä ja päättyy valintaa lähinnä seuraavassa varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa uuden hallituksen valintaan / toisena/kolmantena/ vuonna uuden hallituksen valintaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ensimmäisessä valintaa seuraavassa kokouksessaan.

Hallituksen kokoukset ja päätöksenteko (OKL 6:3- 6 §§)

Mallisäännössä hallituksen kokouksen koollekutsumista ja päätöksentekoa koskevat keskeiset määräykset ovat osuuskuntalain mukaiset. Määräyksillä on lähinnä informaatioarvoa eikä niiden kirjaaminen sääntöihin ole välttämätöntä.

§ Hallituksen kokoukset

Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Jollei hallituksen puheenjohtaja vaatimuksesta huolimatta kutsu kokousta koolle, kutsun voi toimittaa hallituksen jäsen, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä hyväksyy koolle kutsumisen. Kutsun voi toimittaa myös toimitusjohtaja.

Hallitus voi päättää, että muukin kuin hallituksen jäsen saa olla läsnä kokouksessa. Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, jollei hallitus päätä toisin.

 § Hallituksen päätöksenteko

Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni. Jos äänet menevät puheenjohtajan vaalissa tasan, vaali ratkaistaan arvalla

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa hallituksen puheenjohtajan lisäksi yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Hallituksen tehtävät (OKL 6:2 ja 7 §§)

Hallituksella on yleistoimivalta kaikessa osuuskunnan liiketoimintaan kuuluvissa asioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että hallitus viimekädessä päättää kaikesta siitä, mitä ei erikseen ole osuuskuntalaissa tai osuuskunnan säännöissä määrätty osuuskunnan kokouksen, hallintoneuvoston tai toimitusjohtajan toimivaltaa kuuluviksi. Tämän vuoksi lyhimmillään sääntömääräyksessä vain toistetaan se, mitä osuuskuntalakiin on kirjattu. Sääntömääräykseen voidaan ottaa esimerkkiluettelo siitä, mitä muun muassa hallituksen tehtäviin kuuluu. Sen sijaan tyhjentävän luettelon laatiminen ei ole mahdollista. Hallituksen tehtävien luettelointi säännöissä voi myös aiheuttaa epätietoisuutta siitä, kuka/mikä toimielin päättää luettelosta puuttuvista tehtävistä. Tämän vuoksi suositus on, että sääntöihin kirjataan vain jos hallituksen toimivaltaa rajataan joltain osin niin, että päätöksenteko siirretään osuuskunnan kokoukselle.

§ Hallituksen tehtävät

Hallituksen on huolellisesti toimien edistettävä osuuskunnan etua. Hallitus huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta). Hallitus vastaa siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

Hallitus voi yksittäistapauksessa tehdä päätöksen toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa. Hallitus voi saattaa hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian osuuskunnan kokouksen päätettäväksi.

Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa osuuskunnan kokouksen tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on osuuskuntalain tai osuuskunnan sääntöjen vastaisena pätemätön.

Toimitusjohtaja (OKL 6:17-20 §§)

Osuuskunta voi, mutta sen ei ole pakko, valita toimitusjohtajan. Jos osuuskuntaan ei valita toimitusjohtajaa, käytännössä hallituksen puheenjohtaja hoitaa myös toimitusjohtajan tehtävät.

Toimitusjohtajan valitsee yleensä hallitus. Säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunnan kokous tai hallintoneuvosto (jos sellainen on) valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on osuuskunnan päivittäisen juoksevien asioiden hoitaminen hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kuten ei hallituksen, ei myöskään toimitusjohtajan tehtävistä voi laatia tyhjentävää luetteloa. Mallisääntöön on kirjattu toimitusjohtajaa koskeva osuuskuntalain keskeinen sisältö. Sääntömääräys ei ole välttämätön. Toimitusjohtajan valintaa myöhemmässä vaiheessa ei estä se, ettei säännöissä ole toimitusjohtajaa koskeva sääntömääräystä.

§ Toimitusjohtaja

Osuuskunnalla on toimitusjohtaja, mikäli hallitus niin päättää.

Toimitusjohtajan on huolellisesti toimien edistettävä osuuskunnan etua. Toimitusjohtaja hoitaa osuuskunnan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti (yleistoimivalta). Toimitusjohtaja vastaa siitä, että osuuskunnan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtaja saa ryhtyä osuuskunnan toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voi odottaa aiheuttamatta osuuskunnan toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista.

Osuuskunnan edustamisoikeus (OKL 6:26 §)

Osuuskuntalain mukaan hallitus edustaa osuuskuntaa. Toimitusjohtaja voi edustaa osuuskuntaa niissä asioissa, jotka osuuskuntalain nojalla kuuluvat hänen tehtäviinsä. Edustaessaan osuuskuntaa hallituksen tulee olla täysilukuinen. Edustaminen sisältää myös oikeuden kirjoittaa osuuskunnan toiminimi.

Käytännössä vaatimus siitä, että osuuskuntaa edustaa ja toiminimen kirjoittaa aina kaikki hallituksen jäsenet, on hankala toteuttaa. Sen vuoksi sääntöihin on aina syytä ottaa määräys, jonka mukaan edustamisoikeus annetaan asemaan perustuen hallituksen puheenjohtajalle, hallituksen jäsenelle tai toimitusjohtajalle joko niin, että heillä on yksin oikeus toiminimen kirjoittamiseen tai niin, että hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on yhdessä toisen kanssa oikeus edustaa osuuskuntaa ja kirjoittaa osuuskunnan toiminimi. Lisäksi sääntöihin kannattaa ottaa määräys siitä, että hallituksella on oikeus antaa edustusoikeus muulle nimetylle henkilölle.

Prokura on toiminimenkirjoitusoikeutta vastaava, mutta jonkin verran suppeampi valtuutus.

§ Osuuskunnan edustaminen

Osuuskuntaa edustaa ja sen toiminimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja kaksi yhdessä. Lisäksi hallitus voi antaa toiminimen kirjoittamisoikeuden nimetylle henkilölle siten, että tämä on oikeutettu kirjoittamaan toiminimen yhdessä hallituksen jonkun jäsenen tai toimitusjohtajan kanssa. Hallitus voi päättää myös prokuran antamisesta.

7. Tilikausi, tilinpäätös ja tilintarkastus

Tilikausi ja tilinpäätös (OKL 8 luku 3-12 §§ sekä Kirjanpitolaki 1 luku 4 § ja 3-6 luvut)

Tilikaudesta voidaan määrätä joko perustamissopimuksessa tai säännöissä. Tilikauden muuttamisesta päättää aina osuuskunnan kokous riippumatta siitä, missä tilikaudesta on määrätty.

Kirjanpitolain mukaan tilikausi on 12 kuukautta, käytännössä useimmiten kalenterivuosi. Toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa taikka tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa tilikausi voi olla tätä lyhyempi tai pitempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Ensimmäinen ja viimeinen tilikausi voi olla kuinka lyhyt tahansa.

Mikäli osuuskunnan ensimmäinen tilikausi jäisi alle kuuden kuukauden pituiseksi, säännöissä kannattaa määrätä siitä, mikä on osuuskunnan ensimmäinen tilinpäätöspäivä. Tällöin ensimmäisestä tilikaudesta tulee riittävän pitkä. Käytännössä ensimmäinen tilikausi alkaa useimmiten perustamiskirjan allekirjoituspäivästä.

§ Tilikausi ja tilinpäätös

Osuuskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajalle vähintään kuukautta ennen sitä kokousta, jossa tuloslaskelma ja tase esitetään vahvistettaviksi.

Tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja (OKL 7 luku ja TilintarkastusL)

Tilintarkastajan valinta:

Osuuskunnan velvollisuudesta valita tilintarkastaja ja toimittaa tilintarkastus säädetään tilintarkastuslaissa. Lähtökohta on se, että tilintarkastaja on valittava ja tilintarkastus toimitettava. Tilintarkastuslaissa on asetettu tilintarkastajaksi valittavalle pätevyysvaatimukset. Tilintarkastajana voi toimia vain tilintarkastuslain vaatimukset täyttävä ja ammatillisen pätevyystutkinnon suorittanut tilintarkastaja (KHT tai HTM) tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö (KHT tai HTM) (TilintarkastusL 6 luku 30 – 34 §§).

Tilintarkastuslain mukaan pienet yhteisöt, mm. osuuskunnat on vapautettu tilintarkastusvelvollisuudesta ja tilintarkastajan valinnasta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella täyttyy vain yksi seuraavista tilintarkastuslaissa määritellyistä vähimmäisedellytyksistä:

  1. taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
  2. liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa;
  3. palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Vaikka osuuskunnan ei tilintarkastuslain mukaan tarvitse valita tilintarkastajaa, osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä, että osuuskuntaan on aina valittava tilintarkastaja. Tällöin sääntöjen määräys velvoittaa osuuskuntaa valitsemaan tilintarkastajan.

Tilintarkastajan valitsee aina osuuskunnan kokous. Jos tilintarkastaja valitaan, tulee valita vähintään yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi, ellei säännöissä ole määrätty määräaikaisesta toimikaudesta.

Toiminnantarkastajan valinta:

Osuuskuntalain mukaan osuuskunta on velvollinen valitsemaan toiminnantarkastajan niihin osuuskuntiin, jotka on tilintarkastuslain perusteella vapautettu tilintarkastusvelvollisuudesta ja joihin ei myöskään sääntöjen määräyksen perusteella tarvitse valita tilintarkastajaa. Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, on lisäksi valittava ainakin yksi toiminnantarkastajan sijainen. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin poiketa osuuskuntalaista ja määrätä, ettei osuuskuntaan valita toiminnantarkastajaa. Toiminnantarkastajan valitsee aina osuuskunnan kokous.

Toiminnantarkastajalle ei ole asetettu tilintarkastajia koskevia ammatillisia kelpoisuusvaatimuksia. Tämä ei tarkoita sitä, että toiminnantarkastajaksi voidaan valita kuka tahansa maallikko. Osuuskuntalaki lähtee siitä, että toiminnantarkastajalla on oltava osuuskunnan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden tarpeellinen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus. Toiminnantarkastajan on myös oltava riippumaton suhteessa osuuskuntaan ja sen hallintoon. Osuuskuntalain mukaan toiminnantarkastajana ei voi olla esimerkiksi hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, näiden lähisukulainen tai osuuskunnan palveluksessa oleva. Sen sijaan osuuskunnan jäsen ei ole esteellinen toimimaan toiminnantarkastajana. (Toiminnantarkastajan kelpoisuus ja riippumattomuus ks. OskL 7 luku 9 §).

Vaihtoehdot tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valinnasta

1 ) Sääntömääräys, jossa vain viittaus tilintarkastuslakiin:

Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa on valittava vähintään yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö. Jos osuuskuntaan ei tilintarkastuslain mukaan tarvitse valita tilintarkastajaa, täytyy varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa valita vähintään yksi toiminnantarkastaja ja yksi toiminnantarkastajan sijainen. Sekä tilintarkastajan että toiminnantarkastajan toimikausi on toistaiseksi voimassa oleva. Säännöissä voidaan määrätä määräaikaisesta toimikaudesta.

Edellä mainitulla sääntömääräyksellä on lähinnä informaatioarvoa eikä sen kirjaaminen sääntöihin ole välttämätöntä, jos noudatetaan osuuskuntalain ja tilintarkastuslain olettamasäännöksiä tilintarkastajasta ja toiminnantarkastajasta.

§ Tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja

”Osuuskunnalle valitaan yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, jos tilintarkastuslaki sitä edellyttää. Tilintarkastajan toimikausi on toistaiseksi voimassa oleva./ VAIHTOEHTO Tilintarkastajan toimikausi alkaa valinnasta ja päättyy seuraavana vuonna / toisena vuotena / kolmantena vuotena uuden tilintarkastajan valintaan.

Osuuskunnalla on oltava osuuskunnan kokouksen valitsema toiminnantarkastaja ja toiminnantarkastajan sijainen, jos osuuskunnassa ei ole tilintarkastajaa.”

2) Säännöissä ehdoton määräys tilintarkastajan valinnasta:

Tilintarkastaja ja varatilintarkastaja on aina valittava, vaikka tilintarkastuslain perusteella osuuskuntaan ei tarvitse valita tilintarkastajaa.

§ Tilintarkastaja ja varatilintarkastaja

”Osuuskunnalle on valittava tilintarkastaja ja varatilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi on toistaiseksi voimassa oleva. / VAIHTOEHTO Tilintarkastajan toimikausi alkaa valinnasta ja päättyy seuraavana vuonna / toisena vuotena / kolmantena vuotena uuden tilintarkastajan valintaan.”

3) Säännöissä määräys, ettei osuuskunnalle valita toiminnantarkastajaa:

§ Tilintarkastaja ja varatilintarkastaja

”Osuuskunnalle valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, jos tilintarkastuslaki sitä edellyttää. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan toimikausi on toistaiseksi voimassa oleva / VAIHTOEHTO Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan toimikausi alkaa valinnasta ja päättyy seuraavana vuonna / toisena vuotena / kolmantena vuotena uuden tilintarkastajan valintaan.

Osuuskuntaan ei valita toiminnantarkastajaa.”

8. Muut määräykset

 Sääntöjen muuttaminen (OKL 5:29 -31 §§)

Sääntöjen muuttaminen on aina määräenemmistöllä tehtävä päätös. Määräenemmistövaatimusta ei voida sääntöjen määräyksellä lieventää, mutta säännöissä voidaan määrätä tiukemmasta määräenemmistövaatimuksesta. Sääntömuutoksesta päättää aina osuuskunnan kokous.

Lähtökohtaisesti sääntömuutos edellyttää vähintään 2/3 kokouksessa annetuista äänistä. Jos muutoksella on tai voi olla olennainen vaikutus jäsenenä olevan tai osuuden tuottamiin oikeuksiin tai päätös lisää jäsenen velvoitteita osuuskuntaa kohtaan, edellyttää sääntömuutoksen hyväksyminen 9/10 kokouksessa annetuista äänistä tai jopa kaikkien kokouksessa edustettujen jäsenten kannatusta riippuen siitä, kuinka olennaisesti sääntömuutos vaikuttaa jäsenyyteen tai osuuteen liittyviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Jos sääntöjen muuttamista koskevia määräenemmistövaatimuksia ei tiukenneta, myös tällä sääntömääräyksellä on lähinnä informaatioarvoa eikä sen kirjaaminen sääntöihin ole välttämätöntä.

§ Sääntöjen muuttaminen

Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskunnan kokous. Päätös on pätevä, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, ellei osuuskuntalaissa tai näissä säännöissä ole määrätty suuremmasta määräenemmistöstä.

Osuuskunnan purkaminen ja varojen jakaminen (OKL 23 luku)

Jos osuuskunnan toiminta halutaan lopettaa ja osuuskunnan varat jakaa jäsenille, osuuskunta täytyy purkaa selvitysmenettelyn kautta. Päätös osuuskunnan asettamisesta selvitystilaan tehdään osuuskunnan kokouksessa 2/3 äänten enemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Säännöissä voidaan määrätä isommasta määräenemmistöstä.

Selvitystilamenettelyssä osuuskunnan kokouksen valitsema selvitysmies realisoi osuuskunnan varat ja maksaa velat. Jäljelle jäävästä netto-omaisuudesta palautetaan ensin osuudesta osuuspääomaan merkitty määrä ja tämän jälkeen loput jaetaan jäsenille jäsenten lukumäärän mukaisessa suhteessa.

Säännöissä voidaan määrätä säästö jaettavaksi esim. jäsenten merkitsemien tai kokonaan maksettujen osuuksien lukumäärän mukaan, jäsenyyden keston mukaan tai useammalla säännöissä mainitulla perusteella yhtä aikaa. Säästö voidaan määrätä jaettavaksi myös muille kuin jäsenille, esim. yleishyödylliseen tarkoitukseen. Säästön jakamisesta päättäminen voidaan jättää säännöissä myös osuuskunnan kokouksen tehtäväksi.

Jos osuuskuntalain olettamasäännöksistä ei poiketa, purkamista ja selvitystilaa koskevat osuuskuntalain määräykset eivät ole sellaisia keskeisiä osuuskunnan toimintaa sääteleviä määräyksiä, joiden kopioimista sääntöihin voisi pitää tarpeellisena ja sääntöjä selkiyttävinä. Jos sen sijaan halutaan määrätä isommasta määräenemmistövaatimuksesta selvitystilaan koskevan päätöksen osalta tai jos osuuskuntalain mukaisesta netto-omaisuuden jakoperusteesta halutaan poiketa, näistä täytyy ottaa sääntöihin määräys.

§ Osuuskunnan nettovarojen jakaminen osuuskunnan purkautuessa

Osuuskunnan purkautuessa osuuskunnan nettovarat jaetaan osuuksien omistajille tulevan jako-osuuden jälkeen jäsenten lukumäärän mukaisessa suhteessa.

VAIHTOEHTOJA:

Osuuskunnan purkautuessa osuuskunnan nettovarat jaetaan osuuksien omistajille tulevan jako-osuuden jälkeen jäsenten osuuksien mukaisessa suhteessa / jäsenyyden keston perusteella / osuuskuntakokouksen päättämällä tavalla yleishyödylliseen tarkoitukseen tai jäsenille jäsenten yhdenvertaisuus huomioon ottaen.

 

Array