Osuuskunta työnantajana

1. Osuuskunnan jäsen – yrittäjä vai ei?

Osuuskunnan jäsen voi olla yritystoimintaa harjoittava henkilö tai palkansaaja.

Rajanveto noudattelee työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:n säännöksiä.

Kyseisen lainkohdan mukaan yrittäjänä pidetään henkilöä, joka on päätointaan varten velvollinen vakuuttamaan itsensä yrittäjien eläkelain YEL:n tai maatalousyrittäjäin eläkelain MYEL:n mukaisesti.

Yrittäjänä pidetään myös sellaista TyEL-vakuutuksen (työntekijän eläkelaki) piiriin kuuluvaa yrityksen osaomistajaa, joka

• omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä tai hän yhdessä perheensä kanssa omistaa vähintään 30 % yrityksestä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa
• yksin omistaa tai jonka perhe tai hän yhdessä perheensä kanssa omistaa vähintään 50 % yrityksestä, jossa hän työskentelee

Esimerkki 1: Olet jäsenenä osuuskunnassa, jossa on seitsemän jäsentä, joilla kullakin on sama omistusosuus ja äänivalta (alle 15%). Työskentelet työsuhteessa osuuskuntaan. Tällä perusteella et ole yrittäjä etkä velvollinen ottamaan YEL-vakuutusta. Työttömyysturvan suhteen olet työntekijä ja oikeutettu työttömyysturvaan, mikäli työsuhteen ehdot täyttyvät.

Esimerkki 2: Olet jäsenenä kolmen hengen tasaomisteisessa osuuskunnassa, jossa myös äänivalta jakaantuu tasan kullekin kolmelle jäsenelle (>30%). Olet osuuskunnan hallituksen jäsen. Työttömyysturvan suhteen olet yrittäjä.*)

Yrittäjänä pidetään myös sellaista henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa, vaikka hänellä ei olisikaan y-tunnusta tai muuten varsinaista yritystoimintaa. Esimerkiksi laskutuspalvelun kautta ilman omaa y-tunnusta verokortilla työskentelevä tulkitaan työttömyysturvan kannalta päätoimiseksi yrittäjäksi, jos työtä tehdään niin paljon, että se estäisi kokopäiväisen työn vastaanottamisen ja työ kestää yli kaksi viikkoa (työttömyysturvalaki 2. luvun 5 § https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290#O1L2P5 ). Tällaisella päätoimisesti yritystoimintaa harjoittavalla ei ole oikeutta työttömyysturvaan.

*)Mikäli olet yrittäjä ja työtulosi yritystoiminnasta ylittää 7958,99 euroa vuodessa (vuonna 2020), olet velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen, eli olet yrittäjä eläkevakuutuksessa ja näin ollen myös työttömyysturvan suhteen. YEL-vakuutus on myös edellytys yrittäjän työttömyysturvan saamiseksi. YEL-vakuuttamisesta tarkemmin https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elaketurva/tyoelaketurvan-kattavuus-ja-vakuuttaminen/yel-yrittajat/ ja yrittäjän työttömyysturvasta. ks. https://syt.fi/

Edellä on siis käsitelty osuuskunnan jäsenen kuulumista joko työntekijän tai yrittäjän työttömyysturvajärjestelmän piiriin. Tämän perusteella hän voi hakeutua joko yrittäjien tai valitsemansa työntekijöiden työttömyyskassan jäseneksi päästäkseen ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen piiriin. Osuuskunnan työntekijän, oli hän jäsen tai ei, oikeus työttömyysturvaan riippuu myös siitä, onko kyseessä työsuhteessa tehty työ.  Seuraavaksi käsitellään työsuhteen tunnusmerkkejä ja edellytyksiä niin osuuskunnan kuin myös jäsenen näkökulmasta.

Työntekijä vai kevytyrittäjä?

Viime vuosina on ryhdytty puhumaan ns. kevytyrittäjyydestä, jolle ei ole tarkkaa määritelmää. ”Kevytyrittäjä” voi tarkoittaa sitä, että rekisteröity elinkeinonharjoittaja käyttää palvelujärjestelmää, jonka kautta hoituvat yrityksen tarvitsemat mm. maksuliike- ja kirjanpitopalvelut. Käsitettä käytetään usein kuvaamaan myös henkilön itsenäistä ansiotoimintaa, jota ei harjoiteta työsuhteessa tai oman yrityksen kautta, vaan laskutus sekä työstä saatavan korvauksen maksu on annettu ns. laskutuspalveluyrityksen tehtäväksi. Erilaisten uusien työntekomuotojen, kuten laskutuspalvelua hyödyntäen tehtävän työn vuoksi on ollut tarpeen selventää osuuskunnissa työskentelevien työsuhdeasemaa mm. työttömyysturvan suhteen.

Työ- ja elinkeinoministeriön antaman työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoa koskevan ohjeen (TEM/2414/03.01.04/2018) mukaan osuuskuntaa ei pidetä työnantajana, jos se ainoastaan välittää tietoa työtilaisuuksista tai huolehtii jäsentensä tekemään työhön liittyvästä markkinoinnista, laskutuksesta ja kirjanpidosta. Näissä tilanteissa työsuhde voi syntyä vain yhteisön ja työnvälityksestä, markkinoinnista, laskutuksesta tai kirjanpidosta huolehtivan henkilön välille.

Työntekijän osuuskunnassa tekemää työtä pidetään työsuhteena, jos työnhakija on tehnyt työsopimuksen kyseessä olevan osuuskunnan kanssa. Lisäksi edellytetään, että osuuskuntaa voidaan ylipäätään pitää työnantajan asemassa olevana. Työnantajana pitäminen edellyttää, että osuuskunta esimerkiksi tarjoaa omissa nimissään niitä palveluita, joiden tekemiseksi työntekijä on työllistynyt. Yleensä tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työ tehdään osuuskunnan lukuun ja osuuskunta on sopimussuhteessa työn teettäjään.

Osuuskunnan tulee siis olla aidosti itsenäinen yritys, jolla on omaa liiketoimintaa. Jäsenet toimivat työntekijöinä tässä yrityksessä, eivät erillisinä toimijoina. Osuuskunnan liiketoiminnan on tarkoitus olla osuuskunnan hyödyksi, ei kulkea suoraan läpikulkueränä jäsenille.

TAULUKKO: TYÖOSUUSKUNNAN JA LASKUTUSPALVELUYRITYKSEN EROT

Työvoiman vuokraaminen

Osuuskunnan liiketoimintaa voi olla myös työvoiman vuokraaminen, jossa työnantajana toimiva osuuskunta siirtää työntekijän tämän suostumuksella toisen yrityksen käyttöön. Tällaisissa tilanteissa on kyse työsuhteesta osuuskuntaan ja palkansaajasta, vaikka työnantajana toimiva osuuskunta ei valvoisi työtä, sitä ei suoritettaisi työnantajan (osuuskunnan) luona ja vaikka osuuskunnan liiketoiminta ei olisi samaa kuin työntekijän tekemä työ.

Riippumatta liiketoiminnan luonteesta tai toimialasta, osuuskunnan on huolellisesti tehtävä jäsentensä kanssa työsopimukset, sopimukset osuuskunnan ja asiakkaan välille sekä huolehdittava myös työsopimuslain edellyttämän työnjohdon ja valvonnan olemassaolosta, jotta työsuhteen olemassaolo voidaan todeta.

Varmista osuuskunnan suhde työn suorittajaan

Vaikka työosuuskunnan lähtökohtana on toimia työnantajana, voi syntyä tilanteita joissa tämä ei ole selvää tai se kyseenalaistetaan. Työsuhteen muodolla on merkitystä osuuskunnassa työskentelevälle, mutta myös osuuskunnalle itselleen. Jos osuuskunta on olettanut toimivansa työnantajana, se on vastannut työnantajalle kuuluvista velvollisuuksista kuten lakisääteisistä eläke-, tapaturma- ja sosiaalivakuutusmaksuista ja rahoittanut niihin suuntautuvan oman osuutensa myyntikatteestaan. Velvoitteiden hoitaminen on myös työllistänyt hallintoa ja aiheuttanut sitenkin kustannuksia.

Mikäli käytännössä esimerkiksi työtapaturman osalta vakuutusyhtiö ottaa kannan, että kyseessä ei ole ollutkaan työsuhde, korvaus jää saamatta voimassa olevasta lakisääteisestä vakuutuksesta huolimatta. Tietyt vakuutusmaksut saa tällaisissa tilanteissa perittyä ainakin osin takaisin, mutta vakuutusturva ei toteudu oletetulla tavalla.

Työsuhteen tunnusmerkit ovat:

• sopimus
• työn tekeminen henkilökohtaisesti
• vastiketta vastaan
• työnantajan lukuun
• työnantajan johdon ja valvonnan alaisena

https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/folder1.faces?&document_id=312222&navigation_history=200162_0,200163&folder_id=200163

Työsuhteen tosiasiallisista tunnusmerkeistä voi lukea lisää verottajan ohjeesta: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48037/palkka-ja-ty%C3%B6korvaus-verotuksessa/#5-ty%C3%B6–ja-toimeksiantosuhteen-tosiasialliset-tunnusmerkit

Jotta osuuskunnan työnantaja-asema olisi mahdollisimman selvä, on osuuskunnassa linjattava kulloisenkin tilanteen mukaiset menettelyt työsuhteiden näkökulmasta. Toiminnan käytännön järjestämisessä on huomioitava työnantajavelvoitteet sekä organisaation työnantajuutta kautta linjan tukevat menettelytavat liiketoiminnan järjestämisestä työnjohtoon ja valvontaan. Työntekijöille on selkeästi ilmaistava heidän vastuunsa ja velvoitteensa työsuhteen piirissä sekä organisaation menettelyissä. 

Osuuskunta voi olla myös yritysten yhteenliittymä

Myös yritykset voivat perustaa osuuskunnan, olla sen jäseniä ja käydä sen kanssa vaihdantaa. Tällöin kyseessä on yleensä markkinointi- tai hankintatoiminta, tai monipuolista toimintaa jäsentensä hyödyksi harjoittava yhteenliittymä, joka voi toimia osaamiskeskuksena tai vastata rajoitetuista toiminnoista jäsentensä puolesta, esimerkiksi  neuvotteluista toimintaympäristöön jne. (ks. erityyppiset osuuskunnat). Vaihdanta tapahtuu näissä tapauksissa normaalina laskutettavana kaupankäyntinä osuuskunnan ja jäsenyrityksen välillä. Kyseessä on siis liikesuhde, jäsenyritys toimii itsenäisesti, noudattaen kuitenkin osuuskunnan kanssa tehtyjä sopimuksia.

2. Työsuhteet, vuosilomakorvaukset ja työterveyshuolto

Työosuuskunnissa tehdään yleensä työtä työsuhteessa, osuuskunta on työnantajana ja jäsen työsuhteinen työntekijä. Työsuhde voi olla tavallinen toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen työsuhde. Osuuskunnat voivat vuokrata työntekijöitä tilapäisiin tehtäviin tai ottaa suorittaakseen urakkaluonteisia tehtäviä. Niinpä työsuhteetkin usein ovat lyhytkestoisia, vaikka tietysti lyhyitä keikkoja voidaan tehdä jatkuvastikin.

Työn kestosta riippumatta työtä tehdään yleensä työsuhteessa. Työtä tekevän jäsenen tai muun työntekijän ja osuuskunnan välillä on työsopimus, vaikka sitä ei joka kerta paperille laitettaisikaan. Tästä seuraa, että osuuskunta on työnantaja, jonka tulee noudattaa tavanomaisia työnantajan työsuhteeseen liittyviä velvollisuuksia. Tällaisia ovat muun muassa työaikakirjanpidosta huolehtiminen, työsuojelu ja työterveyshuolto. Työntekijälle puolestaan kuuluvat ne oikeudet, jotka lait ja muun muassa työehtosopimukset työntekijälle antavat.

Työsuhdetta sääntelevään lainsäädäntöön ja toimialaa koskeviin työehtosopimuksiin on syytä tutustua. Tärkeimmät työantajavelvoitteita säätelevät lait ovat työsopimuslaki (55/2001), työaikalaki (272/2019), työehtosopimuslaki (436/1946), vuosilomalaki (162/2005), työntekijän eläkelaki (395/2006) ja työterveyshuoltolaki (1383/2001). Lait muutoksineen löytyvät Finlexin sivuilta.

Työehdot kirjalliseen työsopimukseen

Työsuhteen ehdot määräytyvät lakien ja työehtosopimusten antamissa rajoissa työsopimuksessa, jonka työntekijä ja työnantaja keskenään tekevät. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti, mutta varminta on laatia kirjallinen molempien osapuolien allekirjoituksin vahvistama sopimus.

Työsopimuslain mukaan työnantajan on aina annettava työntekijälle kirjallinen selvitys toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan voimassa olevan työsuhteen keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Toistuvissa alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan palveluksessa samoin ehdoin selvitys on annettava viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Vuokratyössä selvitys on annettava, vaikka sopimus olisi tehty alle kuukauden määräajaksi, jos työntekijä sitä vuokrausyritykseltä erikseen pyytää.

Työsopimuksessa tai kirjallisessa selvityksessä on oltava ainakin: 

• työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
• työnteon alkamisajankohta
• määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika

• työsopimus voi työnantajan aloitteesta olla määräaikainen vain, jos sille on pätevä peruste ja peruste on kirjoitettuna sopimukseen. Peruste on olla esim. työn tietty kesto, sijaisuus, kausityö tms. Jos tehdään useita perättäisiä määräaikaisia sopimuksia, jokaisella pitää olla pätevä peruste.
• ilman pätevää perustetta tehty määräaikainen sopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi.
• määräaikaista sopimusta ei kumpikaan osapuoli voi yksipuolisesti irtisanoa kesken määräajan, ellei siitä ole erikseen sovittu sopimuksessa.
• pitkäaikaistyötön voidaan palkata enintään vuoden mittaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä syytä
• koeaika

• koeaika on voimassa vain, jos siitä on sovittu työsopimuksessa
• koeaika voi olla enintään 6 kk ja määräaikaisessa sopimuksessa puolet määräajasta, enintään 6 kk.
• koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa sopimuksen ilman erityistä perustetta ja ilman irtisanomisaikaa
• purkusyy ei kuitenkaan saa olla epäasiallinen tai syrjivä
• työntekopaikka tai selvitys niistä perusteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa
• työntekopaikka on syytä määritellä mahdollisimman tarkasti ja kattavasti. Se vaikuttaa mm. työnantajan oikeuteen määrätä tekopaikasta sekä matkakustannusten korvaamiseen.
• pääasialliset työtehtävät
• työtehtävien määrittelystä riippuu työnantajan mahdollisuudet muuttaa työkuvaa ja määrätä uusia tehtäviä ja toisaalta työntekijän velvollisuus suostua muutoksiin.
• työhön sovellettava työehtosopimus

• jos työnantaja kuuluu työnantajaliittoon, joka on mukana työehtosopimuksessa, sovelletaan sitä
• jos työnantaja ei kuulu sopimuksen piiriin, sovelletaan työtehtävän mukaisella alalla voimassa olevaa yleissitovaa työehtosopimusta, jos sellainen on
• monella alalla ei ole yleissitovaa sopimusta, jolloin noudatetaan tavanmukaisia ja kohtuullisia ehtoja ja tietenkin lakien vähimmäisehtoja
• palkka tai sen määräytymisperusteet sekä palkanmaksukausi

• palkka ei voi alittaa työehtosopimuksen minimiä
• palkkakausi on normaalisti enintään kuukausi, ja kaksi viikkoa jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika (tuntipalkka) tai urakkapalkka
• palkka maksetaan palkkakauden lopussa ellei muuta sovita
• työsuhteen päättyessä palkka ja mahdollinen lomakorvaus on maksettava viimeisenä päivänä, ellei työsopimuksessa ole sovittu, että se voidaan maksaa seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä
• noudatettava työaika; työnantajan aloitteesta sovitun vaihtelevan työajan osalta (tarvittaessa töihin kutsuttava) on annettava lisäksi selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta;
  • Vaihtelevaa työaikaa koskevaan ehtoon sisältyvää vähimmäistyöaikaa (ns. nollatuntisopimus) ei saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää. Jos todellinen tarve on vaikka 15 tuntia viikossa, ei sopimusta saa tehdä niin, että sovitaan työajaksi 0-40 tuntia viikossa vaan minimiajan on oltava se 15 tuntia.
• vuosiloman määräytyminen
• vuosilomalaissa on vähimmäisehdot mutta työehtosopimuksessa voidaan määrätä laista poikkeavat lomaedut.
• irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste.
• työsopimuslaki määrittää yleiset irtisanomisajat ja työehtosopimuksissa saattaa olla lakia pidemmät irtisanomisajat.

Satunnaisiin pätkätöihin perustuvassa toiminnassa voidaan työsopimus tehdä kerran alussa, ja työsuhteen alkamisajankohta, määräaikaisuus, työaika ja palkka määritellään toimintaan sopiviksi, esim. ”työntekijä kutsutaan töihin tarvittaessa”, ”työ kestää kulloisenkin työtehtävän ajan”. Palkka määrätään osuuskunnassa sovitun menetelmän mukaisesti mutta työehtosopimuksen minimejä noudattaen.

Työehtosopimus (TES)

Jokaisen työnantajan on noudatettava joko alan yleissitovaa työehtosopimusta tai sitä sopimusta, johon yritys on työnantajajärjestön jäsenyyden perusteella sidottu, mikäli tällaiset sopimukset ovat olemassa. Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexistä  https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/.

Työsuojeluviranomaiset ja työmarkkinajärjestöt voivat auttaa oikean työehtosopimuksen valinnassa https://www.tyosuojelu.fi/tietoa-meista/yhteystiedot/.

Vuosiloma

Jokaisessa työsuhteessa työntekijälle kertyy oikeus vuosilomaan tai lomakorvaukseen. Vuosilomalaki määrää vähimmäisehdot https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050162?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=vuosilomalaki.

Pääsääntöisesti työntekijä ansaitsee vuosilomaa kaksi päivää kuukaudessa ensimmäisen työvuoden ajan ja sen jälkeen kaksi ja puoli päivää kuukaudessa. Loman ajalta maksetaan lomapalkka.

Jos työsuhde päättyy ennen lomaa, maksetaan palkan lisäksi lomakorvaus, joka on työsuhteen pituudesta riippuen 9 – 11,5 % palkasta.

Usein työehtosopimuksissa on lakia parempia loma- ja korvausehtoja, joten oma TES on syytä tuntea.

Työterveyshuolto

Jokaisen työantajan, jolla on yksikin työntekijä, on tehtävä työterveyshuoltoon oikeutetun lääkäriaseman tai terveyskeskuksen kanssa kirjallinen sopimus, jolla määritetään työpaikan tarpeisiin perustuvan työterveyshuollon sisällön ja toimet.

Työterveyshuoltolaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6terveyshuolto.

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu tavallisesti vain työpaikan olosuhteiden tutkiminen ja suunnitelman tekeminen työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisesta. Varsinaisten terveydenhuoltopalvelujen tarjoaminen työntekijöiden käyttöön on vapaaehtoista.. Työsuojeluviranomainen valvoo tarkastuksin, että työnantaja on järjestänyt ja toteuttanut lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut.

3. Lakisääteiset eläke- ja tapaturmavakuutukset

Osuuskunnan töitä ja palveluja hinnoiteltaessa on muistettava, että työnantajalle koituu työstä maksettavaksi paljon muitakin kuluja kuin työntekijän palkka. Näitä ovat esimerkiksi työeläke-, tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut sekä työnantajan sosiaaliturvamaksu.

Jos osuuskunta on työnantajan asemassa ja kalenterivuoden aikana maksettujen palkkojen määrä ylittää 1200 euroa, on osuuskunta velvollinen ottamaan työntekijöilleen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyy lisäksi toimialan työehtosopimuksien mukainen ryhmähenkivakuutus. Lisäksi työllisyysrahasto perii tulorekisteritietojen perusteella työttömyysvakuutusmaksua, jos vuoden aikana maksettujen palkkojen määrä ylittää 1300 euroa.

Työeläkevakuutusmaksu TyEL ja työttömyysvakuutusmaksu vaihtelevat yrityksen palkkasumman mukaan. Tapaturmavakuutusmaksun suuruuteen vaikuttaa puolestaan työn luonne ja palkkakertymä. Keskimäärin nämä ns. sivukulut ovat noin 25 % bruttopalkasta, Työntekijän palkasta pidätetään työntekijän osuudet eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista.

Lakisääteiset vakuutukset, ks. Vakuutusturva

4. Työnantajan muistilista

Toiminnan alkaessa

• Selvitä TE-palveluiden sivuilta onko mahdollista saada tukea työntekijän palkkauskustannuksiin
• Ota selvää, mitä yleissitovaa työehtosopimusta yrityksesi tulee noudattaa. Tiedon saa työsuojeluviranomaiselta aluehallintovirastosta  tai Finlexin sivuilta.
• Tee työntekijän kanssa kirjallinen työsopimus.
• Jos osuuskunta työllistää vähintään kaksi työntekijää vuoden ajan tai määräaikaista/satunnaista työtä tekeviä on vähintään kuusi, tulee osuuskunnan ilmoittautua säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi Verohallinnon työnantajarekisteriin.  Jos rekisteröidyksi työnantajaksi ilmoittautumista ei ole tehty jo perustamisilmoituksen yhteydessä, ilmoitus tehdään muutosilmoituslomakkeella Y4.
• Muista ottaa työntekijöille lakisääteinen työeläkevakuutus (TyEL). Joissakin tapauksissa johtavassa asemassa työskentelevä henkilö vakuutetaan YEL:n mukaan. Lisäksi otettava tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus.
• Muista, että työnantaja on velvollinen järjestämään lakisääteisen työterveyshuollon palveluksessaan oleville: tee sopimus työterveyshuollosta terveyskeskuksen tai lääkäriaseman kanssa.
• Informoi työntekijää henkilöstöhallinnon rekisteritiedosta (laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004). 

Toiminnan aikana

• Huolehdi työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon järjestämisestä.
• Maksa palkat ajallaan, yleensä kuukauden 15. tai viimeinen päivä tai kertaluonteisen työsuhteen päättyessä, jollei työsopimuksella toisin sovita. Anna työntekijälle palkkalaskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. Säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan tulee laatia palkanmaksuittain myös palkkalista palkansaajittain.
• Työnantajana olet aina velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen maksetuista palkoista. Myös maksetuista työkorvauksista toimitetaan ennakonpidätys, jos työkorvauksen saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Ilmoita palkkatiedot tulorekisteriin määräajassa ja tilitä ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut kuukausittain tai neljännesvuosittain Verohallinnolle. Jos yrityksesi liikevaihto on enintään 100 000 euroa kalenterivuodessa, voit halutessasi valita neljännesvuosimenettelyn hakeutumalla pidennettyyn ilmoitus- ja maksumenettelyyn joko aloittamisen yhteydessä tai myöhemmin. Ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut ilmoitetaan tulorekisteriin ja ne voi maksaa Omavero-palvelussa.
• Muista hakea Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Hakuaika on kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä.
• Säilytä työaikakirjanpito ja palkkakirjanpito kymmenen vuotta. Jos olet satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja, tee maksetuista palkoista muistiinpanot. Matkalaskut, palkanmaksutositteet ja muistiinpanot tulee säilyttää kuusi vuotta palkanmaksuvuoden lopusta lukien.
• Tiedota työntekijöille, missä eläkeyhtiössä työeläketurva on järjestetty.
• Pidä työntekijöiden nähtävänä keskeiset työsuhteeseen liittyvät lait ja asetukset.
• Huolehdi, että työpaikallasi on henkilö, joka hoitaa työsuojelupäällikön tehtävät. Voit työnantajana hoitaa tehtävät itse tai nimetä työsuojelupäällikön niitä hoitamaan. Ilmoita yrityksesi tiedot Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämään työsuojeluhenkilörekisteriin.

5. Talkootyö ja vähäinen työskentely osuuskunnassa?

Työttömyysturva-asioissa muodostuneen ratkaisukäytännön mukaan (työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus) yritystoimintaan liittyvä työ ei voi olla talkootyötä. Koska osuuskunnat ovat yrityksiä, toimintaa osuuskunnissa ei siten voi rinnastaa talkootyöhön, vaan työvoimaviranomainen katsoo sen normaalisti palkkatyöksi.

Aivan vähäinen työskentely osuuskunnassa ei vie oikeutta työttömyysturvaan (esim. iltaisin tapahtuva mainosten jakaminen tms.) eikä vähennä työttömyyskorvauksen määrää.

Suojaosa on (tilanne 1.11.2020)

• 279 euroa, jos etuus maksetaan 4 viikon välein
• 300 euroa, jos etuus maksetaan kuukauden välein

Perussääntö on, että jokainen suojaosan ylittävä palkkaeuro vähentää työttömyysetuutta 50 senttiä. Suojaosasta tarkemmin https://www.kela.fi/soviteltu-tyottomyysetuus

Mikäli työskentely osuuskunnassa on laajuudeltaan sellaista, että se estäisi normaalin kokoaikaisen palkkatyön vastaanottamisen, henkilön ei voida katsoa olevan työtön, jolloin oikeutta työttömyysturvaankaan ei ole. Ratkaisevaa työllistymistä harkittaessa ei ole työstä mahdollisesti saatu palkka tai korvaus, vaan työn määrä.

Lisätietoja: työttömyyskassat (www.tyj.fi, www.syt.fi), työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot, www.te-palvelut.fi), Kelan toimistot (www.kela.fi), sosiaali- ja terveysministeriö (www.stm.fi), työ- ja elinkeinoministeriö (www.tem.fi).

Työnantajuus haltuun

TARKISTUSLISTA:

KUKA VASTAA OSUUSKUNNAN TYÖNANTAJAVELVOLLISUUKSISTA?

Hallitus (ja toimitusjohtaja)

Toistuvien tehtävien kuten tulorekisterin hoitaminen vastuutettava selkeästi taloushallinnossa

TARKISTA JA KORJAA

Työsopimukset

• onko laadittu kirjallisesti
• täyttävätkö voimassaolevat säännökset mm. työajan suhteen
• miten työn suorittamispaikka ilmaistu

Vakuutusturva

• ovatko työeläke- ja tapaturmavakuutukset voimassa
• ovatko työtehtävien riskiluokat oikeat

Työnjohto ja valvonta

• onko työntekijälle määritelty esimies
• onko valvonta ja työaikaseuranta dokumentoitu ja varmennettu esimiehen taholta

SEURAA

Vähintään vuosittain

• työsuhteisiin liittyvien säännösten mahdollisia muutoksia
• työnantajuuden käytänteiden, välineiden ja työnjaon toimivuutta
• kauttaaltaan työorganisaationa toimimista