Yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuu

Yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuusta on keskusteltu erityisesti pankkikriisin ja yrityssaneerausten yhteydessä: kuka vastaa yritysten tuottamista suurista tappioista? Osuustoiminnan piirissä keskustelu on saanut uutta vauhtia, kun omistajaohjauksen sisältöä ja merkitystä on alettu tarkastella entistä perusteellisemmin.

Vastuu jakautuu kahteen pääosaan: juridiseen vastuuseen ja liiketaloudelliseen vastuuseen, joihin kytkeytyvät myös eettiset näkökohdat (”pehmeät arvot”). Ellei näitä eritellä, vastuun seuraamuksia ei voida määritellä täsmällisesti.

Juridinen vastuu

Juridinen vastuu tarkoittaa, että osuuskunnan johto toimii lakien, sääntöjen ja tehtyjen päätösten puitteissa. Sääntöjen toimialapykälä määrittelee omalta osaltaan hallituksen ja jopa osuuskunnan kokouksen valtuudet.

Hallituksen jäsenet ja muut luottamushenkilöt voivat joutua korvausvelvollisiksi, jos he huolimattomuudellaan aiheuttavat vahinkoa osuuskunnalle. Korvausvastuu edellyttää, että:

• on rikottu lakia tai sääntöjä, ja
• tästä on aiheutunut vahinkoa.

Poikkeaminen tavanomaisesta ja huolellisesta menettelytavasta voi synnyttää korvausvelvollisuuden. Se johtohenkilö, joka on ylittänyt juridisen vastuun edellyttämiä rajoja, saattaa joutua korvausvelvolliseksi myös kolmannelle henkilölle.

Liiketaloudellinen vastuu

Liiketaloudellinen vastuu on juridista vastuuta laajempi. Hallituksen ja toimitusjohtajan on juridisen vastuun rajoissa johdettava osuuskuntaa siten, että se pystyy toimimaan taloudellisesti menestyksellisesti.

Ellei hallitus tässä onnistu, osuuskunnan kokous voi vapauttaa hallituksen jäsenet (ja toimitusjohtajan) tehtävistään. Vahingonkorvausta ei voida vaatia, ellei lakia tai sääntöjä ole rikottu. Liiketaloudellisen vastuun seuraamukset voivat olla sekä kielteisiä (epäluottamus) että myönteisiä (kiitos ja uudelleenvalinta). Juridisen vastuun seuraamus on sen sijaan aina kielteinen.

Eettinen ja sosiaalinen vastuu

Liiketaloudelliseen vastuuseen sisältyy eettinen ulottuvuus: toimiminen hyvän liiketavan mukaisesti sekä valinnat tilanteissa, joissa osuuskunnan etu asetetaan oman edun edelle. Lisäksi korostuu yritysten sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vastuu. Euroopan unioni on kuvannut modernia eurooppalaista ajattelua ja periaatteita ns. vihreässä kirjassa. Osuustoiminnallisia yrityksiä ohjaavat kansainvälisesti hyväksytyt periaatteet, ja niiden tulisi oma-aloitteisesti kantaa vastuuta sosiaalisista ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvistä velvoitteista.

Tarkista osuustoiminnan arvot ja periaatteet. Toimi niiden mukaan!

Osuustoiminnan periaatteet:

• Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys
• Demokraattinen jäsenhallinto
• Jäsenten taloudellinen osallistuminen
• Itsenäisyys ja riippumattomuus
• Koulutus, oppiminen ja viestintä
• Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö
• Vastuu toimintaympäristöstä.

Osuustoiminnan arvot:

• Omatoimisuus
• Omavastuisuus
• Demokratia
• Tasa-arvo
• Oikeudenmukaisuus
• Solidaarisuus
• Rehellisyys
• Avoimuus
• Yhteiskunnallinen vastuu
• Muista ihmisistä välittäminen.

Yritysten arvojen, eettisten säännösten ja sosiaalisen vastuun merkitys on kasvanut, sillä arvovalinnoilla on nyky-yhteiskunnassa suuri merkitys yritysten kilpailutekijänä. Käytännön yritystoiminnassa jo yli 150 vuotta koetellut osuustoiminnan periaatteet ja aitoon osuustoimintahenkeen liittyvät eettisesti korkeat arvot ovat oikein käytettyinä verraton kilpailuetu.

Älä unohda valvontaa

Yrityksen johtoa ei voida rangaista vahingonkorvausvaatimuksilla yksinomaan sen takia, että yrityksen kannattavuus on huono, tai että yritys tuottaa suuria tappioita, ellei johto samalla ole syyllistynyt rikkomuksiin. Näissä tapauksissa johto voidaan vapauttaa tehtävistään ja näin usein käytännössä tapahtuukin (epäluottamus).

Kun kysymyksessä on juridinen vastuu ja rikkomuksia sitä vastaan, voidaan johtohenkilöiltä vaatia vahingonkorvauksia, jos vahinkoa on syntynyt. Usein riittää nk. lievä tuottamus, siis lievä huolimattomuus.

Koska hallituksella on valvontavelvollisuus, se on vastuussa myös alaistensa työstä. Hallituksen jäsenet saattavat esimerkiksi kavallustapauksessa joutua korvausvelvollisiksi, jos he ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan.

Eräät oikeustapaukset osoittavat, että valvontavelvollisuuttaan laiminlyöneet hallituksen jäsenet ovat joutuneet maksamaan vahingonkorvauksia osuuskunnalle (samoja periaatteita noudatetaan yleensä myös muissa yritysmuodoissa). Myös niissä tapauksissa, joissa hallitus on ylittänyt sääntöjen toimialapykälän edellyttämiä rajoja, on hallituksen jäsenet tuomittu maksamaan korvauksia osuuskunnalle.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on siis syytä perusteellisesti syventyä näihin asioihin ja harkita tarkoin tehtäviä päätöksiä sekä valvoa alaisiaan.

Vahingonkorvauksia ei yleensä enää voida vaatia sen jälkeen, kun osuuskuntakokous on myöntänyt hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden edellyttäen, että kaikki ko. asiaan vaikuttavat seikat ovat olleet osuuskuntakokouksen tiedossa silloin, kun vastuuvapaus myönnettiin.

VAHINGONKORVAUS SAATTAA TULLA KYSYMYKSEEN, KUN

• osuuskunta on kärsinyt vahinkoa
• hallituksen jäsen on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai huolimattomuudesta (lievä huolimattomuus riittää)
• hallitus on laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan
• hallitus on ylittänyt osuuskunnan toimialapykälän edellyttämät rajat.