Osuuskunnan perustajan opas

Osuuskunnan hallitus voimavarana

Sisällys

Osuuskunnan hallitusta saatetaan usein ajatella vain lakisääteisenä, pakollisena hallintoelimenä. Hallitus tulisi kuitenkin nähdä jo perustamisvaiheessa voimavarana: miten valita sellainen hallitus, joka saa aikaan kannattavaa liiketoimintaa ja joka herättää luottamusta jäsenistössä.

Osuuskunnassa on sisään rakennettuna kaksi olemusta: jäsenyhteisö ja liikeyritys. Hallituksen paikkaa osuuskunnassa voidaan kuvata seuraavasti:

Hallituksen paikka on toimia samanaikaisesti sekä osana jäsenyhteisöä että liiketoiminnan johtajana. Jos osuuskunnassa on toimitusjohtaja, hallitus delegoi sille operatiivisia tehtäviä. Hallituksen paikka kuvaa sitä, kuinka tärkeä sen on käydä vuoropuhelua jäsenistön kanssa. Sen tulee olla tietoinen jäsenten odotuksista osuuskuntaa kohtaan ja samalla osoittaa osuuskunnan hyödyt jäsenille.  Hallituksen paikka kuvaa yhtä paljon sitä, että sen on koko ajan tunnettava asiakasmarkkina ja tehtävä töitä sen eteen, että osuuskunnan tulevaisuus on turvattu. Hallitus ja sen jäsenet eivät voi olla yksittäisten jäsenten tai jäsenryhmien etujen ajajia, vaan heidän on edistettävä osuuskunnan kokonaisetua.

Osuuskunnan hallitustyöskentelyn ristiriitoja voi aiheuttaa se, että hallituksessa ei osata tehdä eroa osuuskunnan kokonaisedun ja yksittäisten jäsenten etujen välillä. Ristiriitoja voi myös aiheutua osuuskunnan jäsenen jäsenroolin ja työntekijäroolin sekavuudesta. Osuuskunnan jäsenkunta voi myös sekaantua hallituksen työskentelyyn tavalla, joka haittaa hallituksen työskentelyä. Yleisiä ongelmien lähteitä ovat myös hallituksen henkilövalinnat.

Hallitus voi olla merkittävä voimavara osuuskunnalle. Tämä edellyttää kolmea asiaa:

  1. Hallitukseen pyritään saamaan parhaat mahdolliset jäsenet, joiden osaamiset täydentävät toisiaan. Tärkeitä hallituksen jäsenten kriteerejä ovat myös yhteistyökyky, aktiivisuus, rakentava kyseenalaistaminen sekä sitoutuminen ja riittävä ajankäyttömahdollisuus. Hallituksen jäsenen henkilö- ja suhdeverkostot voivat myös auttaa osuuskunnan yhteisen edun toteutumista, mutta verkostojen ei tulisi olla yksinomainen valintakriteeri.
  2. Hallitus työskentelee tavoitehakuisesti ja kykenee tekemään päätöksiä. Tämä edellyttää hallitustyöskentelyn suunnitelmallisuutta ja toimivaa puheenjohtajuutta. Hallitusta kannattaa myös uusia sopivalla tahdilla tuoreuden säilymiseksi, uusimista ei kuitenkaan tule tehdä liian äkkinäisesti.
  3. Hallitukseen valinnassa ja toiminnassa näkyy eteenpäin katsovuus. Toimintaympäristön kehityssuuntia tulee tarkkailla. On tärkeä olla tietoinen oman osuuskunnan vahvuuksista ja heikkouksista. Hallituksen kokousten ajankäytön tulee olla selkeästi tulevaisuudessa.