Hyvä liikeidea sekä yhteinen innostus ja osaaminen ovat osuuskunnan perustamisen lähtökohtia.
1. Yhteinen tavoite
Yrityksen perustamisen edellytys on mahdollisuus kannattavaan toimintaan.
Yritysidea ja päätös perustaa osuuskunta eivät vielä riitä. Ennen osuuskunnan perustamista on tiedettävä, mitä tehdään ja milloin. Jo suunnittelun alkuvaiheessa on hyvä pitää mielessä, miten yritysideasta saadaan liiketoimintaa, toisin sanoen missä ovat maksavat asiakkaat ja miten heidät saadaan houkuteltua oman osuuskunnan asiakkaiksi.
Menestyminen on varmempaa, jos kaikki jäsenet osallistuvat suunnitteluun. Jos osuuskunnan perustajien joukko on suuri, on käytännöllistä jakautua pieniin työryhmiin, joista kukin työstää joitain suunnitelman osia. Ryhmien työn tulokset kootaan kokonaissuunnitelmaksi.
Koska osuuskunta on paitsi liikeyritys myös henkilöyhteisö, pelkkä liiketoiminnan suunnittelu ei riitä. On syytä myös miettiä yhdessä, miten toimitaan yhteisönä. Suunnittelun osaksi kannattaa sisällyttää yhteistoimintaa, päätöksentekoa ja johtamista sekä käytännön työtä, kuten kirjanpitoa ja laskentatoimen järjestelyjä koskeva keskustelu ja päätöksenteko.
2. Toiminta-ajatus
Suunnittelu alkaa toiminta-ajatuksen muotoilusta. Toiminta-ajatus kertoo, mitä varten osuuskunta on olemassa ja mitä sillä pyritään saamaan aikaan (mihin tarpeeseen, kenelle, mitä). Toiminta-ajatusta mietittäessä osuuskunnan jäsenille syntyy käsitys oman yrityksen perustarkoituksesta, joka myöhemmässä vaiheessa ohjaa heidän toimintaansa. Kannattaa muistaa, että osuuskunnan tarkoitus on aina osuustoiminnallinen eli osuuskunta harjoittaa jäsentensä talouden tai elinkeinon tukemiseksi taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluja. Toiminta-ajatuksella voidaan kuvata yrityksen toiminnan arvoperustaa ja määritellä myös toimialaa. Toiminta-ajatus kuvataan lyhyesti ja selkeästi.
Esimerkiksi:
”Osuuskunta Untuvan toiminta-ajatuksena on tukea jäsentensä elinkeinoa untuvan puhdistuksella ja tuottamalla markkinointipalveluja jäsentensä untuvatuotteille.”
3. Liikeidea
Liikeidea on toiminta-ajatusta yksityiskohtaisempi kuvaus yrityksen toimintatavoista. Liikeidea kertoo, miten yritys aikoo menestyä valitulla toimialalla: miten yritys aikoo toimia, millaisia tuotteita ja asiakkaita se tavoittelee ja millainen organisaatio aiotaan perustaa.
Liikeidean avulla pyritään erottautumaan laadullisesti ja toiminnallisesti muista saman alan yrityksistä. Liikeideassa yhdistyvät yrityksen tapa toimia, hyöty asiakkaalle yrityksen tuotteista/palveluista sekä käsitys siitä, kenelle tuotteet ja palvelut on tarkoitettu. Liikeidean suunnittelu on keskeinen osa yrityksen markkinoinnin suunnittelua.
Liikeidea vaikuttaa yrityksen imagoon eli siihen, miten ja millaisena ulkopuoliset ja asiakkaat näkevät yrityksen ja sen tuotteet. Pienessä yrityksessä mielikuva yrityksestä ja sen todellinen toiminta eivät voi olla kauan ristiriidassa keskenään.
Osuuskunnan liikeidea on vankka, kun se perustuu yhteistyöhön, ja sen osatekijät (mitä, kenelle, miten, miksi) sopivat hyvin yhteen. Hyvä liikeidea sekä yhteinen innostus ja osaaminen ovat osuuskunnan perustamisen lähtökohtia.
4. Liiketoimintasuunnitelma
Yrityksen menestymisen edellytykset voidaan arvioida tekemällä liiketoimintasuunnitelma. Se on lähes välttämätön työkalu käytännön toiminnan tueksi. Se on hyvä apuvälinen myös uusien jäsenten ja työntekijöide perehdyttämiseen. Osuuskunnan jäsenet voivat käyttää sitä ikään kuin kompassina arvioidessaan tehdäänkö niitä asioita joita alun perin on aiottu. Liiketoimintasuunnitelmaa voidaan myös muuttaa ja niin pitääkin tehdä, jos olosuhteet muuttuvat.
Liiketoimintasuunnitelman laadinnassa saa maksutonta apua uusyrityskeskuksista www.uusyrityskeskus.fi tai käyttämällä alan muita neuvontapalveluja.
5. Muita tietolähteitä perustamiseen
Osuustoimintakeskus Pellervosta saa neuvontaa osuuskunnan perustamisvaiheeseen. Neuvontaa saa puhelimitse, sähköpostitse sekä henkilökohtaisin tapaamisin. Yhteystiedot Pellervon verkkosivuilla.
Osuustoiminnan Kehittäjät – Coop Finland ry on osuustoiminnan ja yhteisyrittämisen osaajien valtakunnallinen yhdistys, joka ylläpitää ja kehittää jäsentensä neuvonta- ja kehittämistyössä tarvittavaa ammattitaitoa.
Uusyrityskeskukset tarjoavat maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa yritystoimintaa suunnitteleville ja aloittaville yrittäjille yli 80 palvelupisteessä ympäri Suomea. Uusyrityskeskukset ovat osa seudullisten yrityspalvelujen verkostoa ja toimivat yhteistyössä muiden alkavia yrityksiä auttavien tahojen kanssa.
ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten yrityspalvelut antavat monipuolista neuvontaa maaseudun yrityksille yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Palvelutarjontaan kuuluu muun muassa yrityksen perustamisneuvontaa, liikeidean arviointia, liiketoimintasuunnitelman ohjausta, investointi- ja rahoitussuunnittelua sekä asiantuntijuutta tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Yrityspalveluiden erityisalaa ovat maaseudun toimialat, kuten matkailu-, ravitsemis-, hyvinvointi- ja hoiva-alan palvelut, elintarvikkeiden valmistus ja luonnontuoteala, hevosala, urakointi, metalli- ja puuala sekä bioenergiaan liittyvä yrittäjyys ja muut luonnonvara-alat.
Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n alueellisilla käsi- ja taideteollisuusyhdistyksillä on yritysneuvontaa ja tuotteistettuja palvelupaketteja (esimerkiksi Taito-startti ja Taito-tuotearvio) käsityöyrityksen perustamista suunnitteleville.
Yritys-Suomi-puhelinpalvelu numerossa 0295 020 ja verkkopalvelu antavat tietoa ja neuvontaa yleisissä yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa ja julkisista yritys- ja työnantajapalveluista, mm. ELY-keskusten, TE-toimistojen, Patentti- ja rekisterihallituksen, Verohallinnon, Tekesin ja Finnveran palveluista sekä niihin liittyvistä sähköisistä palveluista.