Parhaimmat onnistumisen edellytykset ovat osuuskunnalla, jonka tarkoitus ja tehtävä on huolellisesti mietitty ja joka toimii yhdellä tai toisiaan täydentävillä toimialoilla. Myös monitoimialainen osuuskunta voi menestyä, kun pelisäännöt ovat selvät ja kullakin toimialueella on toimiva johto.
Menestyminen vaatii sitoutumista
Menestyäkseen yrityksenä osuuskunta tarvitsee markkinoiden tarpeita vastaavan liikeidean, perusteellista suunnittelua ja selkeät tavoitteet – sekä niihin sitoutuneen jäsenistön. Osuuskunnan perustajien ja myöhemmin mukaan tulevien jäsenten kannattaa kysyä itseltään muutama tärkeä kysymys ennen yhteiseen yritykseen sitoutumista:
- Olenko valmis sitoutumaan pitkäksi aikaa yhteisiin tavoitteisiin ja asettamaan yhteisön edun oman etuni edelle?
- Voinko sitoutua avoimuuteen ja muihin jäseniin sekä omaksua “yrittäjän roolin”, jossa vastaan yrityksen kehittämisestä yhdessä muiden kanssa?
Asenne “Voihan siitä sitten erota” ei ole hyvä lähtökohta; se johtaa helposti ryhmän hajoamiseen, koska ristiriitoja ei edes yritetä ratkoa yhdessä.
Jokaisen jäsenen on kuitenkin toimittava osuuskunnassa yrittäjämäisesti, vaikka hän olisi osuuskunnan palveluksessa työsuhteessa eikä häntä työttömyysturvan näkökulmasta pidettäisi yrittäjänä. On syytä muistaa, ettei osuuskunnan perustamisen ainoana motiivina voi olla palkansaajan työttömyysturvan säilyttäminen.
Mitä yrittäjämäinen toiminta tarkoittaa käytännössä? Se on yhteistyökykyä ja joustavuutta. Näitä ominaisuuksia tarvitaan myös muiden palveluksessa työskenteleviltä. Se on aktiivisuutta ja aloitteellisuutta – luovuutta ja rohkeutta tarttua toimeen. Osuuskunnissa jäsenet voivat parhaimmillaan oppia toisiltaan ja ratkaista ongelmia yhdessä, jolloin jokaisen jäsenen hiljainenkin tieto saadaan käyttöön. Yrittäjämäisyys tarkoittaa sitä, että jäsenet sitoutuvat yhdessä sovittuihin laatukriteereihin ja sisäisiin pelisääntöihin.
Haasteista menestystekijöiksi:
Piilo-osaaminen ja hiljainen tieto: nostetaan esiin vuorovaikutustaitoja kehittämällä.
Erilaisuus: hyväksytään ja valjastetaan hyötykäyttöön.
Yhteistyön ongelmat: ratkaistaan ja niiden kautta vahvistutaan entisestään.
Sisäiset pelisäännöt paperille
Sisäisillä pelisäännöillä määritellään, miten osuuskunnassa toimitaan. Ne luovat yhteisen toimintakulttuurin ja helpottavat myös uusien jäsenten perehdyttämistä. Pelisäännöt kannattaa kirjata jäsensopimukseen (tästä aiheesta on oppaassa oma kappale). Kaikkien jäsenten nähtävillä olevat pelisäännöt voivat elää ja niitä voidaan korjata, jos ne eivät käytännössä toimikaan. Ne siis eroavat osuuskunnan virallisista säännöistä, joiden muuttaminen vaatii muutosten rekisteröimistä kaupparekisteriin.
Laatuasiat ovat hyvä esimerkki yhteisistä pelisäännöistä. Toinen tärkeä pelisääntö on toimitusvelvollisuus – toisin sanoen, voiko jäsen myydä tuotteitaan tai palvelujaan osuuskunnan ohi ja jos voi, niin missä tilanteissa. Jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluja (toimitusvelvollisuus) voidaan kirjata myös virallisiin sääntöihin, jos yhteisen edun kannalta on perusteltua, että jäsenet myyvät kaikki tuotteensa ja palvelunsa osuuskunnan kautta.
Osuuskunnan yleiskuluihin kerättävät maksut jäseniltä ovat olennainen osa pelisääntöjä. Samoin on etukäteen syytä sopia, millainen korvaus jäsenelle maksetaan osuuskunnasta hänen työstään tai tuotteistaan (esimerkiksi palkkana tai myyntihintana). Korvauksen suuruus voi vaihdella jäsenittäin tai jäsentiimeittäin riippuen asiakkaasta tai projektista. Hinnoitteluperusteet ja yleiskulujen osuudet on siis syytä sopia jo ennakkoon. Joskus yhteisesti sovitut tehtävät saattavat kasautua samoille henkilöille, joten työ- ja vastuutehtäviä kannattaa kierrättää sovitun käytännön mukaisesti.
Hyvänä perustana osuuskunnan toiminnalle ovat osuustoiminnan perusarvot: omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus sekä eettiset arvot, kuten rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja toisista ihmisistä välittäminen. Näiden arvojen tulisi olla jokaisen osuuskunnan käytännön toiminnan johtotähtenä. Osuuskunnan arvoihin voidaan toki lisätä myös esimerkiksi sisäinen yrittäjyys, asiakastyytyväisyys, jäsenten oppiminen, laatukriteerit ja niin edelleen. On kuitenkin muistettava, etteivät seinälle kirjatut arvot merkitse mitään, ellei niiden mukaan myös toimita käytännössä.
Lue lisää Jäsensopimus -sivulta.
Toimiva ryhmä
Osuuskunta ei ole helpoimpia yritysmuotoja. Sen demokraattinen päätöksentekotapa ja jäsenten erilaisuus edellyttävät hyvää yhteistyökykyä ja osaavaa johtamista. Osuuskuntaa perustettaessa on syytä keskustella avoimesti, millainen johtamiskäytäntö ryhmälle sopii parhaiten. Osa jäsenistä ehkä odottaa vahvan henkilön nousevan luotsaajaksi, kun taas toiset haluavat kaikkien osallistuvan päätöksentekoon. Lain mukaan johtamiskäytäntö on selkeä: hallitus johtaa osuuskuntaa, ja osuuskunnan kokous valitsee sekä valvoo hallitusta. Erityisesti pienissä ja uusissa osuuskunnissa on tärkeää, että hallitus pitää jäsenet hyvin perillä osuuskunnan keskeisistä asioista ja kuulee jäsenkuntaa päätöksiä tehdessään.
Asiakkaiden suuntaan osuuskunnan jäsenten tulee toimia yhtenäisesti yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Jäsenillä on oltava yhdessä sovitut päämäärät, ja jokaisella jäsenellä on omat tehtävänsä. Asiakasyhteydenpitoa varten voidaan valita yksi henkilö edustamaan koko osuuskuntaa, jos asiakkaat haluavat asioida yhden vastuuhenkilön kanssa mieluummin kuin tiimin.
Ryhmän elinkaareen kuuluu, että alkuinnostusta seuraavat väistämättä kriisit, pettymykset ja ongelmat, kun erilaisten ihmisten odotukset, ajatukset ja tunteet törmäävät. Ryhmän elinikä riippuu siitä, miten nämä ongelmat ratkaistaan. Kun vaikeuksista selvitään, ryhmä pystyy entistä parempaan yhteistyöhön ja voi hioa yhteisiä pelisääntöjä entistä toimivammiksi. Kaikkien ryhmien sisäinen dynamiikka muuttuu jatkuvasti, eikä mikään ryhmä ole ikuinen. Terve osuuskunta voi kuitenkin yrityksenä toimia vuosikymmeniä, vaikka jäsenistön keskinäiset suhteet käyvät läpi monia vaiheita aina tiiviistä symbioosista itsenäistymiseen ja jopa vieraantumiseen asti. Tämä edellyttää, että jäsenyys tuottaa yksilöille riittävästi jatkuvaa hyötyä.
Ryhmän elämänkaari
- innostus
- kuherruskuukausi
- kriisit, pettymykset, raadollisuuden paljastuminen
- realiteettien ja inhimillisyyden tunnustaminen (välirikot ja luovuttaminen mahdollisia)
- ongelmien ratkaisu
- pelisääntöjen hiominen
- tavoitteellinen yhteistyö
Osuuskunnan menestymisen edellytyksiä
- markkinoiden tarpeisiin vastaava hyvä liikeidea
- perusteellinen suunnittelu ja budjetointi
- jäsenten sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin sekä sovittuihin toimintasuunnitelmiin ja -tapoihin
- taitava johto ja vastuullinen hallinto
- riittävä rahoitus
- tarkka toteutus ja tehokas seuranta
- markkinointi kunnossa
- hinnoittelu kohdallaan
- elävät pelisäännöt
- tinkimätön laatu
- jäsenten ja luottamushenkilöiden koulutus
- nopea reagointi muutoksiin
- kyky ratkaista ryhmän sisäiset ongelmat
- kyky asettaa kokonaisuuden etu oman välittömän edun edelle (osuustoiminnallinen ajattelutapa)
- kyky nähdä asiat pitkällä tähtäimellä
Osuuskunta on yritys – mutta ei mikä tahansa yritys
Osuuskunta on yritys kuten muutkin: sen toiminnan on oltava taloudellisesti kestävällä pohjalla, ja sen on pyrittävä jatkuvaan kannattavuuteen. Vaikka osuuskunnan tavoitteena ei ole voiton maksimointi, sen tulee tuottaa ylijäämää myös omiin tarpeisiinsa – ei vain jäsenten välittömiin hyötyihin. Näin varmistetaan osuuskunnan elinkelpoisuus tulevaisuudessa. Jos osuuskunta pidetään taloudellisesti heikkona esimerkiksi siksi, että jäsenet ottavat kaiken tuoton heti itselleen, voi edessä olla nopeasti vaikeuksia ja jopa konkurssi. Vanha sanonta “seiniä ei saa syödä” pätee tässäkin tilanteessa. On laskettava, kuinka suuri ylijäämä on riittävä osuuskunnan omiin tarpeisiin (tästä kerrotaan tarkemmin kappaleessa Osuuskunnan talous).
Osuuskunnan menestykseen vaikuttaa se, kuinka hyvin toiminta on suunniteltu ennakkoon ja kuinka yrittäjämäisesti sitä kehitetään. Kaikkien jäsenten sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on osuuskunnan selkein menestystekijä.
Osuuskunnat kohtaavat samanlaisia ongelmia kuin pienyritykset yleensä. Pieni aloituspääoma voi johtaa rahoitusongelmiin. Lisäksi yhteistyön ja ryhmässä toimimisen taitojen puute saattaa muodostua ylimääräiseksi haasteeksi. Pelisääntöjä onkin hiottava rauhassa, jotta kaikki jäsenet pääsevät yhteisymmärrykseen siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Yhtä tärkeää on sopia, että pelisääntöjen toimivuutta seurataan ja niitä päivitetään olosuhteiden muuttuessa. Yhteistyö voi osoittautua yllättävän vaikeaksi erityisesti silloin, jos osuuskunnan perustajat eivät tunne toisiaan entuudestaan. Pitkään palkkatyössä olleelle voi olla haastavaa omaksua yrittäjämäinen asenne, ja työnantajan rooliin totuttelu saattaa viedä aikaa.
Parhaimmat onnistumisen edellytykset ovat osuuskunnalla, joka keskittyy yhdelle toimialalle tai toisiaan täydentäville toimialoille. Monialainenkin osuuskunta voi menestyä, kunhan pelisäännöt ovat selvät ja jokaisella toimialueella on toimiva johto.
Osuuskuntien etuja
- markkinointikanava jäsenille
- yhteistyön voima esimerkiksi asiakasneuvotteluissa
- kustannustehokkuus verrattuna yksinyrittämiseen
- yhteisten tukipalvelujen järjestäminen jäsenille
- matala kynnys yrittäjyyteen ja mahdollisuus harjaantua yrittäjänä
- rajattu taloudellinen vastuu
- keino työllistää itsensä omaehtoisesti
- mahdollisuus säilyttää ammattitaito ja pysyä kiinni työelämässä
- sosiaalinen turvaverkko (”yhdessä et ole yksin”)
- oppiminen ja ammattitaidon kehittyminen yhdessä tekemällä
- helppous työn tilaajalle (vain yksi lasku maksettavana)
Osuuskuntien kohtaamia haasteita
- vaihteleva sitoutuminen jäsenistössä (aktiivisia vs. passiivisia jäseniä)
- pääoman puute
- yrittäjäasenteen tai sisäisen yrittäjyyden puute (palkkatyöhön tottuminen)
- liikeidean hataruus
- puutteellinen taloushallinnon osaaminen
- kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa (markkinointi kangertelee)
- toiminta liian monella alalla hajanaisesti
- demokraattisen päätöksenteon vaikeus