Perustetaanko osuuskunta – yritetäänkö yhdessä?

Miksi osuuskunta?

Yritystä perustettaessa on syytä arvioida huolellisesti, mikä yritysmuoto on sopiva. Osuuskunta on luonteva vaihtoehto, kun perustajia on useita ja yhteisestä toiminnasta syntyy jäsenten hyödyn kautta arvoa.

Osuuskunnan tarkoitus on tuottaa jäsenille etuja, jotka syntyvät osuuskunnan jäsenilleen tarjoamien palvelujen käyttämisestä. Seuraava luettelo auttaa pohtimaan, onko osuuskunta sopivin vaihtoehto:

• Markkinointi ja myynti: osuuskunta toimii jäsenten yhteisenä markkinointi- ja myyntikanavana; hoitaa näkyvyyden, asiakkuudet ja myynnin koordinoinnin. Asiakkaalle asiointi yhden toimijan kanssa on helppoa ja uskottavaa.
• Hankinta: keskitetyt ostot (raaka-aineet, palvelut, infrastruktuuri) tuovat hintaetua ja toimitusvarmuutta sekä avaavat parempia hankintakanavia.
• Neuvotteluvoima: myyjänä osuuskunta kokoaa suuremman toimituskokonaisuuden; ostajana neuvottelee hinnat ja sopimusehdot yksittäisiä jäseniä vahvemmin.
• Laskutus ja rutiinit: yhteinen laskutus, sopimuspohjat, tietosuoja- ja brändikäytännöt sekä talous- ja HR-rutiinit keventävät jäsenten hallinnollista taakkaa ja parantavat laatua.

Yhteenveto: osuuskunnasta voi syntyä sekä tehokkuusetuja ja säästöjä että osaamisen kasvua.

Osuuskunnan erityispiirteet

” Osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla. Toiminnan tarkoituksesta voi säännöissä määrätä toisin.” -Osuuskuntalaki 1 luku, 5 §

1. Samaan aikaan liikeyritys ja henkilöyhteisö

Osuuskunnat toimivat osana markkinataloutta kuten muutkin yritykset. Osuuskunta on hyvä yritysmuoto niille, joiden toiminta lähtee enemmän yhteistyöstä kuin pääomasijoituksista.

Osuuskunnalla on kaksoisluonne: se on paitsi liikeyritys myös henkilöyhteisö. Liikeyrityksenä se tavoittelee hyvää kannattavuutta, jonka ansiosta se voi tuottaa jäsenilleen etuja. Kannattavuutta ei pidä sekoittaa tuloksen maksimointitavoitteeseen, joka useimmiten on osakeyhtiön lähtökohtana. Osuuskunnan liiketaloudellinen tulos voi olla verrokkiyrityksiin nähden alhaisempi sen takia, että jäsenille on jaettu taloudellisia etuja jo tilivuoden aikana. Tämä ei tarkoita, että osuuskunta olisi osakeyhtiötä kannattamattomampi. Osuuskunnassa hyödyn saavat ne, jotka osallistuvat yrityksen toimintaan tai käyttävät hyväkseen sen palveluja. Jäsenet voivat olla asiakassuhteessa omistamaansa osuuskuntaan kuluttajina, tuottajina tai palvelusten käyttäjinä.

Osuuskunnan perustaminen ei välttämättä vaadi suuria alkupääomia. Osuuskunta tarjoaa yksin yrittämistä turvallisemman vaihtoehdon ja myös sosiaalisen turvaverkon; yhdessä ei ole yksin. Yhdessä yrittäen pienennetään yrittämisen riskiä ja saadaan enemmän uskallusta. Osakeyhtiöön verrattuna osuuskunta on joustavampi, esimerkiksi jäsenmäärän suhteen sekä tasavertaisempi, koska kaikilla jäsenillä on sama päätösvalta.

2. Muita osuuskunnan erityispiirteitä

Osuuskunnan voi perustaa yksi tai useampi henkilö, joten se soveltuu hyvin myös pien- ja perheyritysten yritysmuodoksi. Osuuskuntalaki ei aseta rajoituksia osuuskunnan jäsenten asuin- tai kotipaikalle. Näin ollen osuuskunnan jäseninä voivat toimia myös ETA-alueen ulkopuolella olevat. Laki ei määrää osuuskunnalle minimipääomaa.

Osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista. Tätä kutsutaan rajatun vastuun periaatteeksi ja sen on sama kuin osakeyhtiöllä. Kommandiitti- ja avoimilla yhtiöillä sekä toiminimellä tilanne on toinen: yrittäjä tai yrittäjät vastaavat täysimääräisesti yrityksen velvoitteista. Osuuskunnasta eroava jäsen saa maksamansa osuusmaksun takaisin (pääsääntöisesti) vuoden kuluttua meneillään olleen tilikauden päättymisestä edellyttäen, että osuuskunnalla on jakokelpoista ylijäämää (OKL 10:1 §).

Osuuskunta on jäsentensä yhteisesti omistama ja demokraattisesti hallitsema yhteisyritys, jossa omistajat päättävät asioista tasa-arvoisesti ”jäsen ja ääni” -periaatteella, eivät omistusosuuden mukaan. Tämän vuoksi osuuskunta ei ole helposti vallattavissa. Osuuskunnan ”jäsen ja ääni” -periaatteesta voidaan poiketa sääntömääräyksellä. Henkilöjäsenistä muodostuvassa niin sanotussa ensimmäisen asteen osuuskunnassa jäsenen äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 20-kertainen toisen jäsenen äänimäärään verrattuna. Toisen asteen osuuskunnissa, joiden sääntöjen mukaan jäsenistön enemmistö on osuuskuntia tai muita yhteisöjä, voidaan ”jäsen ja ääni” -periaatteesta poiketa vapaasti.

Osuuskunnan ylijäämä kuuluu osuuskunnalle. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että ylijäämä voidaan jakaa jäsenille, jolloin on määrättävä myös ylijäämän jakoperusteet. Vaikka päätavoitteena ei olisikaan ylijäämän tuottaminen, niin käytännössä olisi toivottavaa, että rahaa jäisi yli myös yrityksen kehittämistä varten. Myös osuuskunnan nettovarallisuus kuuluu osuuskunnalle, mutta se voidaan jakaa jäsenille siinä tapauksessa, että osuuskunta puretaan.

Osuuskuntalain mukaan osuuskunnan tarkoitus voi olla myös aatteellinen. Tarkoitus voidaan määritellä säännöissä esimerkiksi osuustoiminta-aatteen edistämiseksi tai joksikin yleishyödyllisen tarkoituksen edistämiseksi. Näin ollen esimerkiksi osuuskuntien etujärjestötyyppinen yhteenliittymä tai kyläyhdistys voisi toimia osuuskuntana ja harjoittaa myös taloudellista toimintaa.