Osuuskunnalla on oltava säännöt, joita osuuskunnan on toiminnassaan lain ohella noudatettava. Osuuskunnan perustajien on sovittava sääntöjen sisällöstä ja liitettävä ne osuuskunnan perustamissopimukseen sekä toimitettava ne kaupparekisteriin yhdessä perustamissopimuksen kanssa, kun osuuskunta rekisteröidään.
Osuuskunnalla on oltava säännöt, joita osuuskunnan on toiminnassaan lain ohella noudatettava. Osuuskunnan perustajien on sovittava sääntöjen sisällöstä ja liitettävä ne osuuskunnan perustamissopimukseen sekä toimitettava ne kaupparekisteriin yhdessä perustamissopimuksen kanssa, kun osuuskunta rekisteröidään.
Vesiosuuskunnille tarkoitetut mallisäännöt löydät tästä. (HUOM. muiden osuuskuntien mallisäännöt ovat tällä sivulla mustapohjaisina.)
Osuuskuntalain 3 luvun 3 §:ssä on määräykset sääntöihin sisällytettävistä pakollisista määräyksistä. Osuuskunnan säännöissä on aina mainittava:
- osuuskunnan toiminimi
- osuuskunnan kotipaikkana oleva Suomen kunta
- osuuskunnan toimiala
Osuuskuntalain säännökset ovat suurelta osin tahdonvaltaisia, mikä tarkoittaa sitä, että osuuskunnan säännöissä voidaan asiasta määrätä toisin. Osuuskuntalain 1 luvun 9 §:n mukaan jäsenet voivat säännöissä määrätä osuuskunnan toiminnasta. Sääntöihin ei voi ottaa määräystä, joka on osuuskuntalain tai muun lain pakottavan säännöksen vastainen. Pakottavia lain määräyksiä ovat lähinnä jäsenten tai velkojien suojaksi tarkoitetut lain määräykset. Esimerkkinä voidaan mainita jäsenen erottamista koskevat määräykset, määräenemmistöpäätöksiä koskevat määräykset sekä varojen jakoa koskeva lain määräykset.
Jos osuuskunnan säännöt ovat osuuskuntalain vähimmäissisällön mukaiset minimisäännöt, osuuskunnan toimintaan sovelletaan mm. seuraavia osuuskuntalain määräyksiä:
Sääntöjä laadittaessa ainakin seuraaviin seikkoihin kannatta kiinnittää huomiota ja tarkistaa onko osuuskuntalaista poikkeavalle sääntömääräyksille tarvetta. Jos sääntöihin ei oteta määräystä, noudatetaan aina osuuskuntalain säännöksiä ko. asiassa.
- palveluiden tarjoaminen muille kuin jäsenille (Lain olettama: palvelut vain jäsenille)
- jäsenen eroamisoikeuden rajoittaminen (Lain olettama: ero tulee voimaan heti)
- ylijäämän jakaminen ja sen jakoperuste (Lain olettama: ylijäämää ei saa jakaa)
- määräykset osuuskunnan toiminimen kirjoittajasta (Lain olettama: koko hallitus. Lisäksi toimitusjohtaja hänen toimivaltaa kuuluvissa asioissa)
- määräys siitä, ettei valita toiminnantarkastajaa (Lain olettama: toiminnantarkastaja valittava, ellei valita tilintarkastajaa)
- jäsenten erisuuruinen äänimäärä (Lain olettama: jokaisella jäsenellä yksi ääni)
- onko osuudella nimellisarvo (Lain olettama: osuus nimellisarvoton, merkintähinnan määrää osuuskunnan kokous tai hallitus valtuutettuna)
- jäsenen velvollisuus ottaa useita osuuksia (Lain olettama: jokaisen jäsenen otettava yksi osuus)
- oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavat osuudet ja niiden erot (Lain olettama: kaikki osuudet tuottavat samat oikeudet
- osuudesta jäsenelle palautettavan määrän palautusajankohdan lykkääminen tai lyhentäminen (Lain olettama: vuosi sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsen erosi tai irtisanoi osuudet)
- mahdollisuus osuuden nopeutettuun palautukseen (Lain olettama: vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys päättyi)
- mahdollisuus irtisanotun osuusmaksun jälkipalautukseen (Lain olettama: jos osuuskunnalla ei palautuskykyä eroamis-/irtisanomisvuoden tilinpäätöksen perusteella, osuusmaksua ei palauteta lainkaan)
- mahdollisuus ylimääräisten maksujen perimiseen (Lain olettama: ei voida periä)
- lisämaksuvelvollisuus velkojia kohtaan osuuskunnan konkurssissa tai selvitystilassa (Lain olettama: ei lisämaksuvelvollisuutta)
- varojen jakaminen, jos osuuskunnan toiminta lopetetaan ja osuuskunta puretaan (Lain olettama: jäsenten lukumäärän mukaisessa suhteessa)
Säännöillä voidaan räätälöidä osuuskunta parhaiten palvelemaan osuuskunnan ja sen jäsenten tarpeita. Käytännössä osuuskuntaa perustettaessa ei koskaan kannata tyytyä osuuskuntalain minimivaatimukset täyttäviin sääntöihin.
Keskeisimmät lähes poikkeuksetta sääntöihin otettavat, osuuskuntalain olettamasäännöksistä poikkeavat määräykset koskevat ylijäämän jakoa, osuuskunnan palveluiden tarjoamista myös muille kuin jäsenille sekä osuuskunnan edustamista. Näitä koskevien sääntömääräysten poisjättäminen täytyy olla perusteltua ja osuuskunnan perustajien täytyy ymmärtää poisjättämisen merkitys osuuskunnan toiminnalle.
Toisaalta kannattaa välttää myös osuuskunnan toimintaa liian yksityiskohtaisesti säänteleviä määräyksiä, koska ne saattavat johtaa usein toistuviin sääntömuutostarpeisiin. Koska säännöt ovat kullekin osuuskunnalle räätälöity ja sen määräykset sitovuudeltaan lakia vastaavat, sääntöihin kirjataan osuuskunnan toiminnan sekä osuuskunnan ja sen jäsenten aseman kannalta keskeiset määräykset, joiden perustana on osuuskuntalaki. Vain säännöt rekisteröidään. Sääntöjen muuttaminen myöhemmin voi olla hankalaa, koska sääntömuutos vaatii aina vähintään 2/3 määräenemmistöä, joissakin tapauksissa jopa yksimielisen päätöksen. Lisäksi sääntömuutosten rekisteröinnistä aiheutuu osuuskunnalle kuluja. Sen vuoksi osuuskunnassa noudatettavista tarkemmista ”pelisäännöistä” voi ja kannattaa sopia jäsensopimuksessa.
Kaupparekisteri tarkastaa osuuskunnan rekisteröimisen yhteydessä vain sen, että sääntöjen määräykset eivät ole osuuskuntalain tai muun lain tai hyvän tavan vastaisia. Sen pidemmälle, esimerkiksi sääntöjen tarkoituksenmukaisuuteen, kaupparekisterin tutkimisvelvollisuus ei ulotu.
TUTUSTU OSUUSKUNTALAKIIN ENNEN SÄÄNTÖJEN LAATIMISTA!
Ohjeita sääntöjen laatijoille
Mallisääntöjä käyttävän täytyy aina muistaa, että mallisäännöt harvoin soveltuvat muuttamattomina erityyppisille osuuskunnille. Osuuskunnan perustajien kannattaa sääntöjä laadittaessa huolellisesti pohtia sääntöjä oman osuuskunnan toiminnan kannalta ja muokata säännöt sen mukaisesti. Lisäksi kaikkia alla olevia sääntömääräyksiä ei ole välttämätöntä kirjata sääntöihin, vaan kukin osuuskunta ottakoon niistä omiin tarpeisiinsa soveltuvat kohdat.
Nämä mallisäännöt soveltuvat lähinnä pienille ja aloittaville osuuskunnille. Hallintomalli on yksinkertainen perusmalli: hallitus, toimitusjohtaja ja osuuskunnan kokous. Mallisäännöistä puuttuvat määräykset hallintoneuvostosta ja edustajistosta. Mallisäännöissä ei myöskään käsitellä osuuskuntien mahdollisuutta ottaa käyttöön osakkeet.
Mallisäännöt sisältävät keskeiset määräykset sellaisista asioista, jotka tulevat osuuskunnan asioiden hoidossa käytännössä useimmiten vastaan. Osa sääntömääräyksistä vastaa osuuskuntalain olettamasäännöstä. Siltä osin, kun osuuskuntalain määräyksistä ei poiketa, niitä ei tarvitse, mutta ne voidaan kirjata sääntöihin. Osuuskuntalain olettamasäännösten kirjaaminen sääntöihin voi selkiyttää sääntöjä, koska näin keskeiset osuuskunnan toimintaa sekä jäsenten ja osuuskunnan suhdetta koskevat säännökset löytyvät helposti samasta paikasta. Jokaisen osuuskunnan perustajan ja jäseneksi liittyvän kannattaa sääntöjen ohella tutustua myös osuuskuntalakiin sekä muihin osuuskunnan toimintaa sääteleviin keskeisiin lakeihin, kuten kirjanpito- ja tilintarkastuslakiin.