Osuuskunnan perustajan opas

Perustetaanko osuuskunta – yritetäänkö yhdessä?

Toimitus: Juhani Lehto & Tuulikki Holopainen

Yrityksen perustaminen vaatii pitkäjänteistä ja perusteellista suunnittelua idean ja innostuksen lisäksi. Yrityksen toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset yrityksen perustamiseksi on selvitettävä. Yhteistyökumppaneitakin voi tarvita jo perustamisvaiheessa. Onko itsellä ja kumppaneilla halua ja kykyä lähteä yrittäjäksi?

Yritys kannattaa perustaa, kun on

  •  hyvä hyödyntämiskelpoinen tuote- tai palveluidea (liikeidea)
  •  kysyntää juuri tälle idealle
  •  yrittäjämieltä sekä tietoa ja taitoa yrittäjäksi ryhtymiseen
  •  riittävät taloudelliset resurssit eli rahaa perustaa yritys
  •  tarve toteuttaa hanke joko yksin tai yhdessä muiden kanssa.

1. Vaihtoehdot puntariin

Yritystä perustettaessa on syytä perusteellisesti miettiä, mikä yritysmuoto on sopiva. Kun sopiva yritysmuoto on löydetty, tavoitteet ja toimintamuodot on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä.

Sopivaa yritysmuotoa harkittaessa on arvioitava vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia toiminnan tavoitteista lähtien.

Yritysmuodon valintaan vaikuttavat

  • jäsen- tai osakasmäärä
  • mahdollisuus ottaa uusia jäseniä tai osakkaita
  • aatteellista vai taloudellista toimintaa?
  • vastuunjako / pääomantarve / voiton mahdollisuus
  • päätäntävalta (sijoitetun pääoman mukaan vai demokraattinen?)
  • päätöksenteko (nopeat päätökset / byrokratia)
  • omistajien osallistuminen yrityksen toimintaan
  • rahoitusmuodot, lainojen vakuudet
  • voitonjako (sijoitetun pääoman vai yrityksen palvelujen/tuotteiden käytön mukaan?)
  • kenelle yrityksen mahdollinen arvonnousu kuuluu?
  • miksi ajaksi yritys perustetaan?
  • verotusnäkökohdat

Osuuskunnan tarkoitus on tuottaa taloudellisella toiminnalla jäsenille etuja, jotka syntyvät osuuskunnan jäsenilleen tarjoamien palveluiden käyttämisestä.

Osuuskunnan jäsenmäärä ja pääoma ovat edeltäkäsin määräämättömät. Osuuskunta voi siis ottaa ja erottaa jäsenensä, ja jäsen voi erota osuuskunnasta periaatteessa koska tahansa. Tässä suhteessa yritysmuoto on joustava.

Laki ei määrää osuuskunnan minimipääomaa.

Osuuskunta ei ole helposti vallattavissa.

Uuden osuuskuntalain mukaan osuuskunnan voi perustaa yksi tai useampi henkilö, joten se soveltuu hyvin myös pien- ja perheyritysten yritysmuodoksi. Osuuskuntalaki ei aseta rajoituksia osuuskunnan jäsenten asuin- tai kotipaikalle. Näin ollen osuuskunnan jäseninä voivat toimia myös ETA-alueen ulkopuolella olevat.

Osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista, ellei säännöissä ole lisämaksuvelvollisuutta koskevia määräyksiä. Käytännössä lisämaksuvelvollisuus on harvinainen.

Osuuskunnan nettovarallisuus ja myös ylijäämä kuuluvat osuuskunnalle. Nettovarallisuus voidaan periaatteessa jakaa jäsenille siinä tapauksessa, että osuuskunta puretaan. Säännöissä voidaan määrätä, että ylijäämä voidaan jakaa jäsenille, jolloin on määrättävä myös ylijäämän jakoperusteet. Vaikka päätavoitteena ei olisikaan ylijäämän tuottaminen, niin käytännössä olisi toivottavaa, että rahaa jäisi yli myös yrityksen kehittämistä varten.

Osuustoiminnan periaatteiden mukaan osuuskunnalla on pääsääntöisesti ”jäsen ja ääni” -periaatteella toimiva ylin päätöksenteko. Tästä päätöksenteon periaatteesta voidaan uuden osuuskuntalain mukaan sääntömääräyksellä poiketa myös henkilöjäsenistä muodostuvassa, niin sanotussa ensimmäisen asteen osuuskunnassa. Jäsenen äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 20-kertainen toisen jäsenen äänimäärään verrattuna. Toisen asteen osuuskunnissa, joiden sääntöjen mukaan jäsenistön enemmistö on osuuskuntia tai muita yhteisöjä, voidaan ”jäsen ja ääni” -periaatteesta edelleen poiketa vapaasti.

Uuden osuuskuntalain mukaan osuuskunnan tarkoitus voi olla myös aatteellinen. Tarkoitus voidaan määritellä säännöissä esimerkiksi osuustoiminta-aatteen edistämiseksi tai joksikin yleishyödyllisen tarkoituksen edistämiseksi. Näin ollen esimerkiksi osuuskuntien etujärjestötyyppinen yhteenliittymä tai kyläyhdistys voisi toimia osuuskuntana ja harjoittaa myös taloudellista toimintaa.

Osuuskunnasta eroava jäsen saa maksamansa osuusmaksun takaisin (pääsääntöisesti) vuoden kuluttua meneillään olleen tilikauden päättymisestä edellyttäen, että osuuskunnalla on jakokelpoista ylijäämää (OKL 10:1 §).

2 kommenttia

  1. Leena Puuska kirjoitti:

    Kysymys: Voiko jäsenyys (tässä tapauksessa vesiosuuskunnan) olla esimerkiksi aviopuolisoiden tai liittyvän kiinteistön yhteisomistajien kesken jaettu jäsenyys? Vai onko niin, että kiinteistön omistajista (luonnollisista henkilöistä) yhden tulee ottaa jäsenyys? Toivoisin nopeaa vastausta, perustamistoimet ovat meneillään.

    1. pellervo kirjoitti:

      Hei. Pahoittelut hitaasta vastauksesta. Yksi jäsenyys voi olla jaettu useammalle henkilölle esimerkiksi vesiosuuskunnassa. Kiinteistö itsessään ei voi olla jäsen. Jos jäsenyys on jaettu, esimerkiksi osuuskunnan kokouksessa saman jäsenyyden/osuuden edustajat ei voi esittää eriäviä mielipiteitä. Monesti kuitenkin vain yhdellä kiinteistön yhteisomistajista on esimerkiksi vesiosuuskunnan jäsenyys.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2. Yritysmuodoksi osuuskunta

” Osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla. Toiminnan tarkoituksesta voi säännöissä määrätä toisin..”

Osuuskuntalaki 1 luku, 5 §

Osuuskunnat toimivat osana markkinataloutta kuten muutkin yritykset. Osuuskunta on hyvä yritysmuoto niille, joiden toiminta lähtee enemmän yhteistyöstä kuin pääomasijoituksista.

Osuuskunnalla on kaksoisluonne: se on paitsi liikeyritys myös henkilöyhteisö.

Osuuskunta on jäsentensä yhteisesti omistama ja demokraattisesti hallitsema yhteisyritys, jossa omistajat päättävät asioista tasa-arvoisesti ”jäsen ja ääni” -periaatteella, eivät omistusosuuden mukaan.

Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten talouden tukeminen, ei voiton tavoittelu sijoitetulle pääomalle. Osuuskunta harjoittaa taloudellista toimintaa jäsenten hyväksi. Hyödyn saavat ne, jotka osallistuvat yrityksen toimintaan tai käyttävät hyväkseen sen palveluja. Jäsenet voivat olla asiakassuhteessa omistamaansa osuuskuntaan kuluttajina, tuottajina tai palvelusten käyttäjinä.

Osuuskunnan perustaminen ei välttämättä vaadi suuria alkupääomia, joten kynnys osuuskunnan perustamiseen on matalampi kuin esimerkiksi osakeyhtiön. Yritysmuoto on myös joustava, koska siihen on helppo ottaa uusia jäseniä ja siitä voi myös erota. Osuuskunta tarjoaa yksin yrittämistä turvallisemman vaihtoehdon ja myös sosiaalisen turvaverkon; yhdessä ei ole yksin. Yhdessä yrittäen pienennetään yrittämisen riskiä ja saadaan enemmän uskallusta.

Osuustoiminta on

  • Jäsenten yhteistä yrittämistä
  • Taloudellista yhteistoimintaa jäsenten yhteiseksi eduksi
  • Tasa-arvoista
  • Sitoutumista edellyttävää
  • Vaikutusmahdollisuuksia tarjoavaa
  • Oma-aloitteista paikallistaloutta parhaimmillaan
  • Verkostotaloutta
  • Käyttäjien omistama, hallitsema ja heitä hyödyttävä yritys
  • Yritysmuotona joustava
  • Joustava tapa ratkaista tavallisten ihmisten taloudellisia ongelmia
  • Keino työllistyä tai saada lisäansioita omaehtoisesti

Osuuskunta on

  • Käyttäjien omistama, hallitsema ja heitä hyödyttävä yritys
  • Yritysmuotona joustava
  • Joustava tapa ratkaista tavallisten ihmisten taloudellisia ongelmia
  • Keino työllistyä tai saada lisäansioita omaehtoisesti

Eri tyyppisiä osuuskuntia

Osuuskunta soveltuu monenlaisille toimialoille ja eri tyyppiseen toimintaan. Osuuskuntia on tapana luokitella niiden tarkoituksen tai luonteen mukaan. Perinteisiä, asemansa jo vakiinnuttaneita osuuskuntia on totuttu kutsumaan tuottajaosuuskunniksi (esimerkiksi osuusmeijerit ja -teurastamot) ja kuluttajaosuuskunniksi (esimerkiksi osuuspankit ja -kaupat).

Jäsenen asiakassuhteen näkökulmasta osuuskunta toimii joko hankinta- tai markkinointiosuuskuntana tai se voi olla samanaikaisesti molempia.

Hankintaosuuskunnan tarkoituksena on hankkia jäsenilleen heidän kotitaloudessaan tai ammatissaan tarvitsemia tuotteita, tavaroita tai palveluita. Näin ollen osuuskauppakin on hankintaosuuskunta. Tyypillisiä hankintaosuuskuntia ovat esimerkiksi maataloustuottajien osto- tai koneosuuskunnat, kauppiaiden osto-osuuskunnat, elintarvikkeiden tai kulutustavaroiden yhteishankintaosuuskunnat sekä vesi- ja energiaosuuskunnat. Hankintaosuuskunnilla voi olla myös keräily-, jalostus- ja markkinointitehtäviä.

Markkinointiosuuskunta huolehtii jäsentensä tuottamien tavaroiden tai palvelujen markkinoimisesta. Jäsenet ovat usein yrittäjiä, jotka keskinäisen yhteistyön avulla hyötyvät osuuskunnasta yhteisen markkinoinnin tai tuotemerkin avulla. Osuuskunta voi markkinoida esimerkiksi yrittäjäjäsentensä käännös- tai kampaamopalveluja, matkailupalveluja, luomutuotteita taikka käsitöitä. Osuusmeijerikin on näin ollen markkinointiosuuskunta.

Henkilöstöomisteinen osuuskunta on työntekijöidensä omistama yritys, jonka jäsenet ovat työsuhteessa osuuskuntaansa ja tarjoavat sen kautta omaa työpanostaan ja osaamistaan ulkopuolisille asiakkaille. Tällainen osuuskunta voi olla yhteen tai toisiaan täydentäviin toimialoihin keskittynyt tai hyvinkin monialainen yritys, joka vuokraa myös muiden kuin jäsentensä työvoimaa.

Tällainen kehitys lähti liikkeelle erityisesti 1990-luvulla, jolloin osuuskunta alkoi yleistyä monenlaisen uuden pienyritystoiminnan yritysmuodoksi. Toisinaan uusosuustoiminnaksikin kutsuttu osuustoiminnan ”uutta aalto”, yleistyi sellaisillakin toimialoilla, joilla ei perinteisesti ole osuuskuntia ollut. Nämä osuuskunnat ovat toimivat hyvin monilla aloilla, kuten informaatioteknologissa, rakentamisessa, sosiaali- ja terveysalalla, energian tuotannossa, vesihuollossa ja erilaisten tuotteiden sekä palvelujen markkinoinnissa tai vaikkapa erilaisten koneiden ja laitteiden hankintaosuuskuntana. Kaikki osuuskunnat toimivat saman osuuskuntalain puitteissa. Osuuskuntalaki käyttää pienimmistä, korkeintaan kymmenen jäsenen osuuskunnista nimitystä harvainosuuskunta.

Osuuskuntia luokitellaan yleisesti niiden toimialan mukaan. Esimerkiksi Pellervo-Seuran osuuskuntarekisterissä (osuuskuntarekisteri.pellervo.fi) muutamat toimialat (muun muassa energiantuotanto, kulttuuriala, matkailu, sosiaali- terveys- ja hyvinvointipalvelut, kylien kehittäminen, työ-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskunnat) on eroteltu omiksi pää- ja alaluokikseen ja vastaavasti markkinointi- ja hankintaosuuskunnat luokiteltu niiden toimialan mukaan. Näiden pää- ja alaluokkien alta löytyy lähes minkä tahansa toimialan osuuskuntia.

4 kommenttia

  1. Pekka Rusila, Luomupekka kirjoitti:

    Voiko osuuskunnan jäsenenä olla vain yhdistyksiä? yhdistyksiä ja henkilöjäseniä?

    Miten ne huomioidaan perustamiskirjassa, säännöissä?

    Suunnitelmissa on perustaa kylätalo osuuskunta joka voi välittää myös työpalveluja

    1. pellervo kirjoitti:

      Osuuskunnan jäsenenä voi olla myös yhdistys. Niitä ei tarvitse erikseen huomioida säännöissä. Myös muut yhteisömuodot, kuten esim. osakeyhtiöt tai toiset osuuskunnat voivat olla osuuskunnan jäseniä.

      Osuuskunnan säännöissä voidaan määrittää toisaalta, että jäsenten pitää olla luonnollisia henkilöitä.

  2. Tapio Koskinen kirjoitti:

    Olen kuullut että ok:n voi perustaa yksikin ihminen ja jos niin mistä saa tietoa.Jos mahdollista niin onko mahdollista perustaa ok jossa kaikilla on jo oma ok.jos niin onko siitä hyötyä yksittäiselle jäsenelle vai onko mitään eroa vanhaan systeemiin että kaikki ovat omana itsenään ok:n jäseninä.
    Velä voiko ok:n koostus olla sekalainen esim.joka toisella oma ok muut liittyvät omana itsenään.Voi kuulostaa sekavalle mutta tarkoituksenani olisi ok joka työllistäisi jäsenistöä omassa toiminnassa ja sen ulkopuolella.Tavallan ideana on että meitä päälle viisikymppisiä ei muutamilla aloilla enää palkata niin hanakasti ja siksi moni esim putoaa pois ansiosidonnaiselta korvauksilta niin tässä me voisimme ehkä auttaa.

    1. pellervo kirjoitti:

      Hei,
      Osuuskunnan on voinut perustaa myös yksin 2014 vuoden alusta alkaen. Osuuskuntien on mahdollista perustaa yhteinen osuuskunta. Käytännössä useimmissa tapauksissa riittää yksi jäseniensä omistama osuuskunta. Tilanteessa tuskin on tarvetta useammalle osuuskunnalle, vaan yksi osuuskunta varmaankin riittäisi.

      Vastailen sähköpostitse vielä tarkemmin.
      T. Matti Ketola, Pellervo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *