Osuuskunnan perustajan opas

Osuuskunta työnantajana

Toimitus: Juhani Lehto & Tuulikki Holopainen

Kuinka osuuskunta toimii työnantajana.

1. Lyhyet työsuhteet

Työosuuskunnissa tehdään usein ns. pätkätöitä. Osuuskunnat vuokraavat työntekijöitä tilapäisiin tehtäviin tai ottavat suorittaakseen urakkaluonteisia tehtäviä. Niinpä työsuhteetkin usein ovat lyhytkestoisia, vaikka tietysti lyhyitä keikkoja voidaan tehdä jatkuvastikin.

Työn kestosta riippumatta työtä tehdään yleensä työsuhteessa. Työtä tekevän jäsenen tai muun työntekijän ja osuuskunnan välillä on työsopimus, vaikka sitä ei joka kerta paperille laitettaisikaan. Tästä seuraa, että osuuskunta on työnantaja, jonka tulee noudattaa tavanomaisia työnantajan työsuhteeseen liittyviä velvollisuuksia. Tällaisia ovat muun muassa työaikakirjanpidosta huolehtiminen, työsuojelu ja työterveyshuolto. Työntekijälle puolestaan kuuluvat ne oikeudet, jotka lait ja muun muassa työehtosopimukset työntekijälle antavat.

Työsuhdetta sääntelevään lainsäädäntöön ja toimialaa koskeviin työehtosopimuksiin on syytä tutustua. Tärkeimmät työantajavelvoitteita säätelevät lait ovat työsopimuslaki (55/2001), työaikalaki (605/1996), työehtosopimuslaki (436/1946) ja vuosilomalaki (162/2005). Lait muutoksineen löytyvät Finlexin sivuilta.

Työsuhteen ehdot määräytyvät lakien ja työehtosopimusten antamissa rajoissa työsopimuksessa, jonka työntekijä ja työnantaja keskenään tekevät. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuslain mukaan työnantajan on aina annettava työntekijälle kirjallinen selvitys toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan voimassa olevan työsuhteen keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Toistuvissa alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan palveluksessa samoin ehdoin selvitys on annettava viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Vuokratyössä selvitys on annettava, vaikka sopimus olisi tehty alle kuukauden määräajaksi, jos työntekijä sitä vuokrausyritykseltä erikseen pyytää.

Selvityksessä on oltava ainakin: 

  • työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
  • työnteon alkamisajankohta
  • määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika
  • koeaika
  • työntekopaikka tai selvitys niistä perusteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa
  • pääasialliset työtehtävät
  • työhön sovellettava työehtosopimus
  • palkka tai sen määräytymisperusteet sekä palkanmaksukausi
  • säännöllinen työaika
  • vuosiloman määräytyminen
  • irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste.

Satunnaisiin pätkätöihin perustuvassa toiminnassa voidaan työsopimus tehdä kerran alussa, ja työsuhteen alkamisajankohta, määräaikaisuus, työaika ja palkka määritellään toimintaan sopiviksi, esim. ”työntekijä kutsutaan töihin tarvittaessa”, ”työ kestää kulloisenkin toimeksiannon ajan”. Palkka määrätään osuuskunnassa sovitun menetelmän mukaisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2. Lakisääteiset eläke- ja tapaturmavakuutukset

Osuuskunnan töitä ja palveluja hinnoiteltaessa on muistettava, että työnantajalle koituu työstä maksettavaksi paljon muitakin kuluja kuin työntekijän palkka. Näitä ovat esimerkiksi työeläke-, tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut sekä työnantajan sosiaaliturvamaksu.

Työeläkevakuutusmaksu TyEL ja työttömyysvakuutusmaksu vaihtelevat yrityksen palkkasumman mukaan. Tapaturmamaksun suuruuteen vaikuttaa puolestaan työn luonne ja palkkakertymä. Keskimäärin nämä ns. sivukulut ovat noin 25 % bruttopalkasta.

Jos osuuskunta on työnantajan asemassa ja kalenterivuoden aikana teetettyjen työpäivien lukumäärä ylittää 12, on osuuskunta velvollinen ottamaan työntekijöilleen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyy lisäksi toimialan työehtosopimuksien mukainen ryhmähenkivakuutus ja lakisääteinen työttömyysvakuutus.

Lakisääteiset vakuutukset, ks. Vakuutusturva

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

3. Rahaa tarvitaan myös yleiskuluihin

Lisäksi työntekijälle pitää maksaa lomapalkka tai työsuhteen päättyessä kesälomakorvaus, usein myös lomaraha. Myös sairausajan palkkoihin ja työterveyshuollon kuluihin on varauduttava eikä työn tekemisestä aiheutuvia materiaali-, matka- ja muita kulujakaan saa unohtaa.

Jostakin on maksettava myös osuuskunnan yleiskulut, joita tulee muun muassa toimiston vuokrasta ja hallinnon hoitamisesta, kirjanpidosta, tilintarkastuksesta, markkinoinnista, puhelimista ja muusta viestinnästä sekä moninaisesta muusta. Nämä kulut moni osuuskunta kattaa tietyllä hintaan lisättävällä yleiskuluprosentilla, jonka suuruudesta voidaan päättää yhdessä.

Jos osuuskuntalaiset eivät tee kaikki työtä yhtenä tiiminä, voi aikaa myöten olla hyvä rakentaa kustannuspaikkakohtainen meno- ja tuloseuranta, jolla varmistetaan, että jokainen tekijä, tiimi tai toimiala toimii kannattavasti ainakin omat kulunsa kattaen. Tällä estetään epäilykset siitä, että jotkut elävät toisten kustannuksella, ja toisaalta kustannuspaikkaseurannan avulla voidaan ajoissa korjata vaikkapa liian halvoiksi lasketut hinnat kustannuksia vastaaviksi. Myös yleiskulut pitäisi mahdollisimman todenmukaisesti voida jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti eri kustannuspaikoille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

4. Työnantajan muistilista

Toiminnan alkaessa

  • Tee työntekijän kanssa kirjallinen työsopimus.
  • Jos osuuskunta työllistää vähintään kaksi työntekijää vuoden ajan tai pätkätyötä tekeviä on vähintään kuusi, tulee osuuskunnan ilmoittautua säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi Verohallinnon työnantajarekisteriin.  Jos rekisteröidyksi työnantajaksi ilmoittautumista ei ole tehty jo perustamisilmoituksen yhteydessä, ilmoitus tehdään muutosilmoituslomakkeella Y4.
  • Muista ottaa työntekijöille lakisääteinen työeläkevakuutus (TyEL). Joissakin tapauksissa johtavassa asemassa työskentelevä henkilö vakuutetaan YEL:n mukaan. Lisäksi otettava tapaturmavakuutus. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen liitännäisvakuutuksia ovat ryhmähenkivakuutus ja työttömyysvakuutus.

Muista, että työnantaja on velvollinen järjestämään työterveyshuollon palveluksessaan oleville: tee sopimus työterveyshuollosta terveyskeskuksen tai lääkäriaseman kanssa.

  • Informoi työntekijää henkilöstöhallinnon rekisteritiedosta (Henkilötietolaki 24 §). 

Toiminnan aikana

  • Huolehdi työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon järjestämisestä.
  • Maksa palkat ajallaan, yleensä kuukauden 15. tai viimeinen päivä. Anna työntekijälle palkkalaskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. Säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan tulee laatia palkanmaksuittain myös palkkalista palkansaajittain. Apuna palkanlaskennassa voit käyttää internetissä olevaa pientyönantajille tarkoitettua maksutonta Palkka.fi-palvelua.
  • Työnantajana olet aina velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen maksetuista palkoista. Myös maksetuista työkorvauksista toimitetaan ennakonpidätys, jos työkorvauksen saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Ilmoita ja tilitä ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut kuukausittain tai neljännesvuosittain Verohallinnolle. Jos yrityksesi liikevaihto on enintään 50 000 euroa kalenterivuodessa, voit halutessasi valita neljännesvuosimenettelyn hakeutumalla pidennettyyn ilmoitus- ja maksumenettelyyn joko aloittamisen yhteydessä tai myöhemmin. Ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut ilmoitetaan kausiveroilmoituksella Verotili-palveluun. Kausiveroilmoituksen tulee olla perillä viimeistään sen kalenterikuukauden 12. päivänä, jona vero tai maksu on lain mukaan ilmoitettava. Paperilla annettavan ilmoituksen tulee kuitenkin olla perillä Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivänä. Lisätietoja on verohallinnon sivuilla. Tietojen sähköinen ilmoittaminen vaatii Katso-tunnisteen. Tunniste perustetaan Katso-palvelussa.
  • Jos olet  TyEL-vuosi-ilmoittaja, ilmoita työsuhteiden alkamiset ja päättymiset välittömästi tai neljännesvuosittain eläkevakuutusyhtiölle. Jos ilmoitat työntekijöiden palkkatiedot työeläkeyhtiöön kuukausittain, ilmoitus tulee tehdä viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 20. päivänä.
  • Tee työnantajan vuosi-ilmoitukset ajallaan. Työnantajan vuosi-ilmoitus kalenterivuoden aikana maksetuista palkoista ja muista suorituksista annetaan Verohallinnolle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä, sähköinen ilmoitus viimeistään 3. helmikuuta. Jos olet TyEL-vuosi-ilmoittaja, työntekijöiden vuosipalkkatiedot on ilmoitettava eläkevakuutusyhtiölle tammikuun loppuun mennessä. TyEL-kuukausi-ilmoittaja ei tee erillistä vuosi-ilmoitusta. Tammikuun loppuun mennessä tulee antaa palkkailmoitus myös tapaturmavakuutusyhtiölle.
  • Anna palkansaajalle tosite maksetuista palkoista (palkkatodistus) ja muista suorituksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä maksuvuotta seuraavan tammikuun 15. päivään mennessä. Työsuhteen päättyessä työnantajan on annettava tosite välittömästi, jos palkansaaja sitä pyytää.
  • Muista hakea Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Hakuaika on kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä.
  • Säilytä työaikakirjanpito ja palkkakirjanpito kymmenen vuotta. Jos olet satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja, tee maksetuista palkoista muistiinpanot. Matkalaskut, palkanmaksutositteet ja muistiinpanot tulee säilyttää kuusi vuotta palkanmaksuvuoden lopusta lukien.
  • Tiedota työntekijöille, missä eläkeyhtiössä työeläketurva on järjestetty.
  • Pidä työntekijöiden nähtävänä keskeiset työsuhteeseen liittyvät lait ja asetukset.
  • Huolehdi, että työpaikallasi on henkilö, joka hoitaa työsuojelupäällikön tehtävät. Voit työnantajana hoitaa tehtävät itse tai nimetä työsuojelupäällikön niitä hoitamaan. Ilmoita yrityksesi tiedot Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämään työsuojeluhenkilörekisteriin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

5. Työnantajamaksut 2014

Työeläkemaksut

TyEL-maksu (keskimäärin)                                            23,6 %

TyEL-maksu, tilapäinen työnantaja                               24,2 %

Työnantajan osuus maksusta (keskimäärin)                   17,75 %

Työntekijän osuus maksusta

– alle 53-vuotiaat työntekijät                                          5,5 %

– 53 vuotta täyttäneet seuraavan kuukauden alusta       7,05 %

YEL-maksu

– alle 53-vuotiaat                                                              23,3 %
– 53 vuotta täyttäneet                                                        24,8 %
Aloittava yrittäjä (22 %:n alennus 48 kuukauden ajan)
– alle 53-vuotiaat                                                              18,17 %
– 53 vuotta täyttäneet                                                         19,34 %

Työnantajan sosiaaliturvamaksu                                    2,14 %

Työttömyysvakuutusmaksu

– työnantajan osuus palkkasummasta,

joka enintään 1 990 500 euroa                                       0,75 %

– työnantajan osuus palkkasumman osasta,

joka ylittää 1 990 500 euroa                                           2,95 %

– palkansaajan osuus                                                       0,50 %

Ryhmähenkivakuutusmaksu                                          0,067 %

Tapaturmavakuutusmaksu                                              0,1−7 %, keskimäärin 0,85 %

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

6. Osuuskunnan jäsen – yrittäjä vai ei?

Osuuskunnan jäsen voi olla yritystoimintaa harjoittava henkilö tai palkansaaja. Rajanveto noudattelee työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:n säännöksiä.

Kyseisen lainkohdan mukaan yrittäjänä pidetään henkilöä, joka on päätointaan varten velvollinen vakuuttamaan itsensä yrittäjien eläkelain YEL:n tai maatalousyrittäjäin eläkelain MYEL:n mukaisesti.

Yrittäjänä pidetään myös sellaista TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluvaa yrityksen osaomistajaa, jos hän omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä tai hän yhdessä perheensä kanssa omistaa vähintään 30 % yrityksestä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa sekä henkilö joka yksin omistaa tai jonka perhe tai hän yhdessä perheensä kanssa omistaa vähintään 50 %, jossa hän työskentelee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

7. Talkootyötä osuuskunnassa?

Työttömyysturva-asioissa muodostuneen ratkaisukäytännön mukaan (työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta, vakuutusoikeus) yritystoimintaan liittyvä työ ei voi olla talkootyötä. Koska osuuskunnat ovat yrityksiä, toimintaa osuuskunnissa ei siten voi rinnastaa talkootyöhön, vaan paikallinen työvoimaviranomainen katsoo sen normaalisti palkkatyöksi.

Aivan vähäinen työskentely osuuskunnassa ei vie oikeutta työttömyysturvaan (esim. iltaisin tapahtuva mainosten jakaminen tms.). Tällaisestakin työstä saatu korvaus vähentää kuitenkin päivärahan määrää,  jos työtulot ylittävät 300 euroa kuukaudessa (v. 2014). Mikäli työskentely osuuskunnassa on laajuudeltaan sellaista, että se estäisi normaalin kokoaikaisen palkkatyön vastaanottamisen, henkilön ei voida katsoa olevan työtön, jolloin oikeutta työttömyysturvaankaan ei ole. Ratkaisevaa työllistymistä harkittaessa ei ole työstä mahdollisesti saatu palkka/korvaus, vaan työn määrä.

Työttömyysturvalain (30.12.2002/1290) 1. luvun 6 §:ssä määritellään yrittäjäksi katsottava henkilö ja lain 2. luvun 5 §:ssä pää- ja sivutoiminen yrittäjyys.

Lisätietoja: työttömyyskassat (www.tyj.fi, www.ayt.fi, www.syt.fi), työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot)  (www.te-palvelut.fi), Kelan toimistot (www.kela.fi), sosiaali- ja terveysministeriö (www.stm.fi), työ- ja elinkeinoministeriö (www.tem.fi).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *