Osuuskunnan perustajan opas

Osuuskunnan onnistumisen edellytyksiä

Toimitus: Juhani Lehto & Tuulikki Holopainen

Parhaimmat onnistumisen edellytykset ovat osuuskunnalla, joka toimii yhdellä tai toisiansa täydentävillä toimialoilla. Myös monitoimialainen osuuskunta menestyy, kun pelisäännöt ovat selvät ja kullakin toimialueella on toimiva johto.

 

 

Meidän firma ei myy sutta eikä sekundaa, oli kyse sitten tuotteista, palveluista tai pienimmistäkin keikkatöistä.

1. Menestyminen vaatii sitoutumista

Menestyäkseen yrityksenä osuuskunta tarvitsee markkinoiden tarpeita vastaavan liikeidean, perusteellista suunnittelua ja selkeät tavoitteet sekä niihin sitoutuneen jäsenistön. Osuuskunnan perustajien tai osuuskuntaan myöhemmin jäseniksi liittyvien kannattaa kysyä itseltään, haluanko sitoutua pitkäksi aikaa yhteisen yrityksen tavoitteisiin ja yhteisön etuun ennen omaa etuani, muihin jäseniin, avoimuuteen ja ”yrittäjän rooliin” vastaamaan yrityksen kehittämisestä muiden kanssa. ”Voihan siitä sitten erota” -asenne ei ole hyvä lähtökohta; se johtaa ryhmän hajoamiseen ilman, että ristiriitoja yritetäänkään ratkoa yhdessä.

Johtoon tarvitaan taitavat ja ahkerat henkilöt, jotka omaa etuaan tavoittelematta hoitavat yhteisiä asioita tehokkaasti ja huolehtivat siitä, että osuuskunnan talous pysyy kunnossa. Johdon ja jäsenten tiedot ja taidot ovat henkinen voimavara, jolle osuuskunnan menestys rakennetaan. Mitä laajempaa yhteinen osaaminen on, sitä paremmat ovat menestymisen mahdollisuudet. Ilman jäsenten voimakasta tukea uuden osuuskunnan on vaikea toimia menestyksellisesti.

Niin sanottu sisäinen yrittäjyys on huomattavasti laajempi käsite kuin yrityksen tekninen pyörittäminen. Jokaisen jäsenen on toimittava osuuskunnassaan yrittäjämäisesti, vaikka osuuskunnan jäsenellä ei esimerkiksi olisikaan työttömyysturvalain tulkinnan mukaista yrittäjästatusta. On kuitenkin muistettava, että osuuskunnan perustamisen ainoana motiivina ei voi olla oikeus palkansaajan työttömyysturvan säilymiseen.

Yrittäjyys tarkoittaa käytännössä yhteistyökykyä ja joustavuutta, aktiivisuutta ja aloitteellisuutta, luovuutta ja rohkeutta toimia. Kaikkia näitä ominaisuuksia tarvitaan myös toisen työnantajan palveluksessa työskenteleviltä.

Yrittäjyys merkitsee myös sitoutumista yhdessä sovittuihin laatukriteereihin ja sisäisiin pelisääntöihin. Osuuskunnan laatujärjestelmän lähtökohdaksi ja huoneentauluksi sopii:

Meidän firma ei myy sutta eikä sekundaa, oli kyse sitten tuotteista, palveluista tai pienimmistäkin keikkatöistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Haasteista menestystekijöiksi

Erilaisuus:
hyväksytään ja valjastetaan hyötykäyttöön

Yhteistyön ongelmat:
ratkaistaan ja tullaan entistä vahvemmiksi

Piilo-osaaminen ja hiljainen tieto:
kehitetään vuorovaikutustaitoja

2. Sisäiset pelisäännöt paperille

Sisäisillä pelisäännöillä määritellään osuuskunnan päivittäiset toimintatavat. Pelisäännöt luovat siten toimintakulttuuria ja helpottavat jatkossa myös uusien jäsenten perehdyttämistä osuuskuntaan. Kaikkien osuuskunnan jäsenten nähtävillä olevat pelisäännöt voivat elää ja niitä voi korjata, jos ne ajan myötä eivät osoittaudu toimiviksi. Ne poikkeavat siis osuuskunnan virallisista säännöistä, joiden muuttaminen vaatii kaupparekisterimuutosta.

Pelisääntöjen laadinta edellyttää yhteistä pohdintaa siitä, mitä tahdotaan ja miten toimitaan. Esimerkiksi laatuasiat on syytä sopia mahdollisimman tarkoin, ja kun ne on hyväksytty yhteisiin pelisääntöihin, niistä on helppo pitää kiinni. Joskus kannattaa tehdä myös kirjalliset jäsensopimukset, joissa voidaan sopia esimerkiksi toimitusvelvollisuus, toisin sanoen saako jäsen myydä, ja missä tapauksessa saa myydä tuotteitaan tai palveluitaan ohi osuuskunnan. Toimitusvelvollisuus eli jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluksia voidaan kirjoittaa myös virallisiin sääntöihin, jos jäsenten yhteisen edun kannalta on järkevää, että jäsenet markkinoivat kaikki tuotteensa osuuskuntansa kautta.

Yksi riidan siemen voi olla osuuskunnan yleiskuluihinsa perimät maksut. Jäsenen osuuskunnasta esimerkiksi palkkana tai tuotteen hintana saama korvaus on eri suuruinen kuin asiakkaalle lähtevä lasku. Hinnoitteluperusteet ja yleiskulujen osuus on siis syytä sopia etukäteen.

Koska toiset ihmiset ovat luonteeltaan aktiivisia, toiset passiivisia, saattavat tehtävät kasaantua samoille henkilöille. Siksi tehtävät ja työvelvollisuudet kannattaa panna kiertoon. Riidan siemen saattaa itää jo siitä, että yksi ja sama henkilö ”joutuu” aina keittämään kokouskahvit.

Jokaisella osuuskunnalla on oma arvomaailmansa, vaikka toimintaa ohjaavatkin osuustoiminnan perusarvot: omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus sekä eettiset arvot, kuten rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen. Näiden arvojen pitäisi olla jokaisen osuuskunnan käytännön toiminnan johtotähtenä. Yrityksen arvoihin voidaan toki lisätä vaikkapa sisäinen yrittäjyys, asiakastyytyväisyys, jäsenten oppiminen, laatukriteerit jne. On tietenkin muistettava, etteivät huoneentauluksi kirjoitetut arvot merkitse mitään, ellei niiden mukaan myös toimita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

3. Toimiva ryhmä

Osuuskunta ei ole helppo yritysmuoto, sillä yrityksen demokraattinen päätöksentekotapa luo omat haasteensa ja erilaisten ihmisten toimiminen ryhmässä voi tuoda ongelmia. Erityisesti työosuuskunnan perustajat haluavat yrityksen, jossa he voivat osallistua tasa-arvoisina yrityksen toimintaan ja vaikuttaa itse työaikoihinsa ja työnsä sisältöön.

Yritystä perustettaessa on syytä keskustella avoimesti jäsenten käsityksistä siitä, millainen johtajuuskäytäntö on ryhmälle sopivin. Osa jäsenistöstä saattaa odottaa vahvan henkilön nousemista ryhmän luotsaajaksi, osa taas haluaa sanoa sanansa joka asiassa.

Asiakkaisiin nähden osuuskuntalaisten on pystyttävä toimimaan työryhmänä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Työryhmällä pitää olla yhteisesti päätetyt päämäärät, ja jokaisella sen jäsenellä omat tehtävänsä. Asiakkaisiin päin osuuskuntaa tai sen työryhmää edustamaan voidaan valita erikseen yksi jäsen, jos koetaan, että asiakkaat asioivat mieluiten yhden henkilön kuin tiimin kanssa. Lisäksi kannattaa pohtia työnjohdon tarpeellisuutta tiimissä: sisäistä kyräilyä saattaa vähentää se, että yhdelle jäsenelle annetaan työnjohdollinen tarkastus- ja valvontavastuu. On kuitenkin syytä muistaa, että kyse on toiminnan tehostamisesta ja laadun valvonnasta kaikkien puolesta, ei arvojärjestyksestä.

Ryhmän ”elämänkaareen” kuuluu alkuinnostuksen jälkeen väistämättä kriisejä, pettymyksiä ja ongelmia, kun erilaisten ihmisten odotukset, ajatukset ja tunteet alkavat törmäillä. Ryhmän elinikä riippuu siitä, miten ongelmat kyetään ratkaisemaan. Jos vaikeuksista selviydytään, pystytään yhteisiä pelisääntöjä hiomaan entistä yhteistyökykyisempinä.

Kaikkien ryhmien sisäinen dynamiikka muuttuu jatkuvasti. Mikään ryhmä ei ole ikuinen. Yrityksenä terve osuuskunta voi toimia kuitenkin vuosikymmeniä, vaikka sen jäsenistö on läpikäynyt keskinäisessä suhteessaan monenlaisia vaiheita symbioosista itsenäistymiseen ja vieraantumiseenkin. Tämä edellyttää kuitenkin, että yksilölle on suhteellisen pysyvää etua osuuskunnan jäsenyydestä.

Ryhmän elämänkaari:

  • Innostus
  • Kuherruskuukausi
  • Kriisit, pettymykset, raadollisuuden paljastuminen
  • Realiteettien ja inhimillisyyden tunnustaminen; välirikot ja luovuttaminen mahdollisia
  • Ongelmien ratkaisu
  • Pelisääntöjen hiominen
  • Tavoitteellinen yhteistyö

Osuuskunnan menestymisen edellytyksiä:

  • hyvä liikeidea, joka vastaa markkinoiden tarpeisiin
  • perusteellinen suunnittelu ja budjetointi
  • jäsenet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja toimintasuunnitelmiin ja –tapoihin
  • taitava johto ja vastuunsa tunteva hallinto
  • riittävä rahoitus taattu
  • tarkka toteutus ja tehokas seuranta
  • markkinointi kunnossa
  • hinnoittelu kohdallaan
  • elävät pelisäännöt
  • tinkimätön laatu
  • jäsenten ja luottamushenkilöiden koulutus
  • nopea reagointi muutoksiin
  • kyky ratkaista ryhmän sisäiset ongelmat
  • kyky asettaa kokonaisuuden edut henkilökohtaisten välittömien etujen edelle = osuustoiminnallinen ajattelutapa
  • kyky nähdä asiat pitkällä tähtäimellä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

4. Osuuskuntakin on yritys

Osuuskunnat ovat yrityksiä, joiden toiminnan on perustuttava liiketaloudellisesti terveelle pohjalle, ja niillä on oltava edellytykset kannattavaan toimintaan.

Onnistumiseen vaikuttaa se, kuinka tarkoin toiminta on suunniteltu etukäteen ja miten yrittäjämäistä toiminnan kehittäminen on. Kaikkien jäsenten sitoutuminen yrityksen tavoitteisiin on osuuskuntien selkein menestystekijä.

Osuuskunnat kohtaavat samankaltaisia ongelmia kuin pienyritykset yleensä. Pieni aloituspääoma johtaa helposti rahoitusongelmiin. Ylimääräisenä vaikeutena saattaa olla yhteistyön ja ryhmässä toimimisen oppiminen. Pelisääntöjä kannattaakin hioa pitkään, jotta löytyy yksimielisyys siitä, mistä on kyse ja miksi. Yhtä tärkeää on sopia, että pelisääntöjen toimivuutta seurataan ja niitä korjataan, kun olosuhteet sitä edellyttävät. Yhteistyö saattaa osoittautua uskomattoman vaikeaksi varsinkin, jos osuuskunnan perustajat ovat toisilleen entuudestaan tuntemattomia. Pitkään palkkatyössä olleella saattaa olla vaikea oppia yrittäjämäistä asennetta ja totuttelu työnantajan rooliin voi viedä aikansa.

Parhaimmat onnistumisen edellytykset ovat osuuskunnalla, joka toimii yhdellä tai toisiansa täydentävillä toimialoilla. Myös monitoimialainen osuuskunta menestyy, kun pelisäännöt ovat selvät ja kullakin toimialueella on toimiva johto.

Osuuskuntien etuja:

  • matala kynnys yrittämiseen, harjaantuminen yrittäjyyteen
  • vähäinen pääoman tarve
  • rajattu taloudellinen vastuu
  • oikeus työttömyysturvan säilymiseen (seitsemän jäsentä tai enemmän)
  • keino työllistää itse itsensä, omaehtoisesti
  • mahdollisuus säilyttää ammattitaito ja pysyä työn syrjässä kiinni
  • sosiaalinen turvaverkko; yhdessä et ole yksin
  • yhteistoiminnan ja verkostoitumisen tuomat edut
  • vaihtoehto harmaalle taloudelle
  • työn tilaajalle helppoa; vain yksi lasku maksettavana 

Osuuskuntien kohtaamia haasteita:

  • sitoutuminen vaihtelee; aktiiviset ja passiiviset jäsenet
  • pääoman puute
  • yrittäjäasenteen tai sisäisen yrittäjyyden puute; on totuttu palkkatyöhön
  • liikeidean hataruus
  • taloushallinnon puutteelliset taidot
  • kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa; markkinointi kangertelee
  • toimiminen liian monella toimialalla ja hajanaisesti
  • demokraattisen päätöksenteon vaikeus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *